• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Konttilan aitan luontonäyttely
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
    • Yhteydenottolomake
Kuopion kaupungin museot

Jukka Kettunen

Mesi ja mahla maistuvat

19.4.2021

Aikuisena talvehtineet päiväperhoset ovat lähteneet sankoin joukoin täydentämään energiavarastojaan sään lämmettyä.

Kuvat J. Kettunen

 

 

Ajankohtaista luonnossa

Lumikieppi

1.2.2021

Metsäkanalinnuista teeret menevät säännöllisesti kieppiin lepäämään, kun lumipeitteen paksuus ylittää 25 cm. Metso vaatii hieman paksumman lumipeitteen. Jos lumi on pehmeää, linnut syöksyvät kieppiin suoraan lennosta. Vähälumisilla alueilla ne voivat mennä myös avokieppiin, joka on vain lumeen kaivettu kuoppa. Myös eräät pikkulinnut, kuten urpiainen, punatulkku, talitianen ja pulmunen hyödyntävät kiepin antamaa suojaa pedoilta ja pakkaselta.

Kovilla pakkasilla kanalintujen on havaittu viettävän kiepeissään jopa 21-23 tuntia vuorokaudessa; loppujan ne käyttävät ruokailuun. Kiepin lämpötila voi olla 20-25 astetta korkeampi kuin ilman lämpötila lumen päällä.

Teeren kiepin havaitsee yleensä vasta linnun poistuttua sieltä. Kuva J. Kettunen

kieppi, talvi

Kirjanpainajien esiintymisestä Puijon luonnonsuojelualueella

14.1.2021

Taustaa

Kaarnakuoriaisiin kuuluva kirjapainaja (Ips typographus) on noin 5 mm mittainen tummanruskea kovakuoriainen. Talvehtineet aikuiset parveilevat toukokuussa päivälämpötilan noustua 18-20 celsiusasteeseen. Koiraat porautuvat varttuneiden, tavallisesti heikentyneiden kuusten tai tuulenkaatojen nilaan houkutellakseen feromonillaan pääasiassa naaraita paikalle. Paritelleet naaraat munivat nilaan kaivamansa emokäytävän reunoille parikymmentä munaa kukin. Sekä aikuisten ja toukkien kaivamat koristeelliset käytävät ovat lajityypillisiä. Käytävät heikentävät puun nestevirtauksia, mikä seurauksena puu lopulta kuolee.

Kirjanpainaja luokitellaan metsätaloudessa tuholaiseksi, joka voi runsastua paikallisesti etenkin myrskytuhojen ja hakkuiden jälkeen, jolloin se voi iskeytyä myös lähistön terveisiin puihin. Kirjanpainaja levittää myös puutavaraa pilaavaa sinistäjäsientä. Ilmaston lämpenemisen on arveltu lisäävän kirjanpainajatuhoja entistä pohjoisemmassa. Kirjanpainajan metsätaloudelle aiheuttamien tuhoja voidaan ehkäistä istuttamalla kuusia niiden alkuperäisille biotoopeille ja suosimalla sekametsiä monokulttuurien sijaan.

Menetelmistä

Kuopion luonnontieteellinen museo on yhdessä Kuopion kaupungin alueellisten ympäristösuojelupalvelujen kanssa selvittänyt kirjanpainajakovakuoriaisten esiintymistä Puijon luonnonsuojelualueella vuosina 2015, 2016 ja 2019. Vuonna 2020 kirjapainajien esiintymistä seurattiin myös Puijonsarven alueella luonnonsuojelualueen ulkopuolella.

Kirjanpainajien runsautta arvioitiin MultiWit-feromonipyydyksillä, jotka sijoitettiin kattavasti Puijon luonnonsuojelualueen eri osiin. Syötteinä pyydyksissä käytettiin kaupallista Ipsowit-feromonia. Pyydysten paikat valittiin läheltä myrskyn äskettäin kaatamia kuusia. Lisäksi kaksi pyydystä sijoitettiin pienaukkojen reunoille. Pyyntiaika ajoittui toukokuun loppupuolelta kesäkuun loppuun, minkä jälkeen pakastettu saalis määritettiin ja laskettiin.

Tulokset ja tarkastelu

Suurimmat kirjanpainajamäärät tavattiin pienaukkojen (Puijo III) reunoille sijoitetuista ja vanhan luonnonsuojelualueen (Puijo I) pyydyksistä. Puijo I:n määrää voidaan selittää alueen suuremmalla tuulenkaatojen ja kuolevien kuusien määrällä verrattuna muihin alueisiin. Pienaukot puolestaan ovat pienilmastoltaan suotuisia lämpöhakuiselle lajille. Minään vuonna pyydyskohtaiset suurimmatkaan yksilömäärät eivät kuitenkaan hätyytelleet kyseiselle pyydystyypille talousmetsissä asetettuja alimpia riskirajoja (8000 yksilöä/pyydys/kuukausi). Tätä selittää osaltaan Puijon luonnonsuojelualueen metsien sulkeutuneisuudesta johtuva varjoisuus ja viileähkö pienilmasto, mikä ehkäisee lämpöhakuisten kaarnakuoriaisten massaesiintymisiä. Myös vähälumisten talvien pakkasjaksot rajoittavat tehokkaasti talvehtivien aikuisten määrää.

Pyydykset houkuttelivat jonkin verran myös muita kaarnakuoriaisia, joista runsaimmat olivat kuusenniluri ja kuusentähtikirjaaja. Lisäksi pyydyksiin menneet useat kaarnakuoriaisten pedot, kuten muurahaiskuoriaiset, ovat osoitus toimivista kantoja säätelevistä peto-saalis-suhteista luonnontilaisissa eliöyhteisöissä.  Vuosien välinen vertailu ei ole mielekästä, koska sääolot vaikuttavat merkittävästi kirjanpainajien lentoaktiivisuuteen.

Vuoden 2020 seurannassa……

 

Seurantaa jatketaan tarvittaessa tulevina vuosina.

Yöperhosten pitkäaikaisseuranta Itä-Suomessa

14.1.2021

Seuranta

Vuonna 1983 aloitettu yöperhoslajiston pitkäaikaisseuranta, joka dokumentoi muutoksia itäisen Suomen (Joensuu) yöperhoslajistossa. Seurannan tuoreimmat valopyydyshavainnot vuosilta 2017-2020 (yhteensä 10 300 havaintoa) on tallennettu Kotka-kokoemienhallintajärjestelmään. Kaikki havainnot vuodesta 1983 näkyvät Suomen Lajitietokeskuksen laji.fi -palvelussa, https://laji.fi/observation/list?informalTaxonGroupId=MVL.31&finnishMunicipalityId=ML.637&time=1983-01-01%2F2020-12-31&coordinates=695:363:YKJ:1&teamMemberId=317029,2448162,419015,867162

Avainsanat

Yöperhoset, levinneisyys, biodiversiteetti, pitkäaikaisseuranta

Loimumessinkiyökkönen, Joensuu 2018. Kuva: Jukka Kettunen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puutteellisesti tunnettujen, uhanalaisten ja rauhoitettujen hyönteislajien esiintymiskartoitus itäisen Suomen alueella

13.1.2021

Tavoite

Hyönteisten (erityisesti perhoset, luteet, kovakuoriaiset ja ripsiäiset) esiintymien kartoitus ja seuranta. Kuopion kaupungin alueella kirjoverkkoperhosen lisäksi erityisesti seurattavia ovat useat soilla esiintyvät lajit. Kartoitusalue kattaa Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan. Kartoituksessa kerätyt näyteyksilöt tallennetaan museon kokoelmiin.

Avainsanat

Puutteellisesti tunnetut lajit, uhanalaisuus, hyönteiset, suot, Itä-Suomi


Kirjoverkkoperhonen

Kesto

Jatkuva seurantatutkimus

Tutkimusryhmä

Jukka Kettunen, Marko Kelo

Yhteistyötahoja

Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut

Feromonit houkuttavat

18.6.2020

Hyönteisten sukupuoliferomoneja käytetään laajasti maa- ja metsätalouden tuhohyönteisten tarkkailussa ja torjunnassa. Keinotekoiset sukupuoliferomonit  jäljittelevät naaraiden erittämiä tuoksuaineita parittelukumppanien houkuttelemiseksi. Sukupuoliferomonit ovat yleensä hyvin lajispesifisiä, mutta eräiden lajien feromonien on huomattu houkuttelevan myös muita lajeja, mitä perhostutkijat  ja -harrastajat käyttävät hyväkseen.

https://kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi/wp-content/uploads/2020/06/kuusamakiitäjä.mp4

Videolla puuvillan tuholaisena tunnetun venhokkaan feromoni houkuttelee kuusamakiitäjää.

Ajankohtaista luonnossa

  • Siirry sivulle 1
  • Siirry sivulle 2
  • Siirry sivulle 3
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors
Tweets by luontomuseo

Yhteydenottolomake >>

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste