• Skip to main content
  • Skip to primary sidebar

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

  • ETUSIVU
  • NÄYTTELYT
    • Konttilan aitan luontonäyttely
    • Puijon tornin luontonäyttely
    • Itä-Suomen luonto
      • Eläinten talvehtiminen
      • Lintujen kesä
      • Sienimetsä
      • Mammutti
      • Karhut
    • Päättyneet näyttelyt 2018
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Verkkonäyttelyt
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla ja Halmejoella
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Laulujoutsen
      • Luonto, maisema, ihminen – ekologinen ja ympäristöesteettinen näkökulma
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941-44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
    • Yhteydenottolomake

Karhut

Kuopion museo näyttelyineen on suljettu peruskorjauksen vuoksi.
Museo avataan uudestaan noin vuonna 2021.

Luonnontieteellisen perusnäyttelyn karhuhuoneessa sai hämmästellä Suomen mahtavimman suurpedon kokoa. Esillä oli neljä erikokoista otsoa, joista suurin on ollut yli 300-kiloinen köriläs.


Karhut Suomessa

Suomessa elää nykyään noin 2 000 ruskeakarhua. Karhuja esiintyy lähes koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta, mutta kanta on tihein itärajan läheisyydessä Etelä-Karjalasta Kainuuseen ulottuvalla alueella. Karhukanta on vahva myös Keski-Suomessa ja Savossa. Kesällä Suomessa on ehkä jopa 300 yksilöä enemmän kuin talvella, sillä merkittävä osa karhuistamme talvehtii Venäjän puolella.

Karhun vuosi

Karhu alkaa heräillä talviunestaan huhtikuun tienoilla. Ensimmäiset verryttelyretket pesän ulkopuolella ovat lyhyitä. Kevään ensimmäinen ateriakin on yleensä varsin vaatimaton: karhu saattaa kaivaa juuria maasta tai hajottaa muurahaiskekoja. Vasta pari viikkoa heräämisensä jälkeen karhu alkaa etsiä suurempia aterioita. Silloin etenkin uroskarhut saalistavat mielellään hirviä tai muita suuria eläimiä.

Toukokuulla urokset alkavat vaeltaa jopa kymmeniä kilometrejä päivässä löytääkseen naaraita. Ennen parittelua ja sen jälkeen naaras ja uros kulkevat yhdessä muutaman päivän ajan.

Kesän edetessä karhusta tulee yhä selkeämmin kasvissyöjä. Kasvien versot, kypsyvä vilja ja sienet kelpaavat mainiosti. Erityisen perso otso on makealle. Sitä kiehtovat yhtä lailla mehiläispesien hunaja kuin makeat marjatkin. Loppukesällä karhu käyttää suurimman osan ajastaan syömiseen ja koettaa lihottaa itsensä talven varalta niin paksuksi kuin suinkin. Talviunessa energiaa kuluu vähän, mutta siitä huolimatta vararavintoa tarvitaan valtavasti puolen vuoden unta varten.

Syyskuun puolessavälissä karhu kiertelee sopivan rauhallista paikkaa pari viikkoa. Se saattaa hylätä jo kertaalleen valitsemansa pesän, jos alueella on paljon häiriötä. Kontio kaivaa pesänsä maakuoppaan, muurahaispesään tai suuren kaatuneen puun alle ja valmistaa pehmeän patjan sammalista ja heinistä.

Talvella karhun uni on pitkää mutta ei kovin syvää. Nukkuva karhu vaihtaa asentoa päivittäin ja saattaa etenkin lauhoina päivinä havahtua. Naaraskarhu synnyttää helmikuussa 2-3 marsun kokoista poikasta ja imettää niitä pesässään. Naaraan paino laskee valtavasti talvella, kun sen täytyy ylläpitää omia elintoimintojaan ja imettää pentuja.

Primary Sidebar

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Etsi artikkeleista
Etsi sivuilta

Silitettävät karhut

Kuopion museossa vierailevat ajoittain koko perheen suursuosikit, silitettävät karhut. Suuri Benjamin-uros on majesteettinen ilmestys, ja pienet pennut Ben ja Min hellyttävät pehmoisella olemuksellaan.

Tweets by luontomuseo

Yhteydenottolomake >>

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis

Tämä sivu käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Sulkemalla tämän ilmoituksen ja/tai jatkamalla selaamista hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää