• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Konttilan aitan luontonäyttely
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
    • Yhteydenottolomake
Kuopion kaupungin museot

Kummalliset keltaiset toukat

13.8.2018

Tässä loppukesällä minulle on useammankin kerran näytetty kuvia tai videoita pienistä keltaisista toukista ja kysytty, mitähän ne mahtavat olla. Kysymyksiä on tullut niin Kuopiosta, pääkaupunkiseudulta kuin Kotkastakin. Oma asiantuntemukseni ei toukkien määrittämiseen riitä, mutta amanuenssimme Marko Kelo ratkaisi määrityspähkinän hetkessä. Kyseessä on pesäkoisa (Aphomia sociella).

https://kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi/wp-content/uploads/2018/08/video-1532546898.mp4

video: Tiina Hannunen

Kotkassa kuvatulla videolla ryömii siis pesäkoisan toukkia. Pesäkoisa on pieni yöperhonen, joka munii ampiaisten, mehiläisten ja kimalaisten pesiin. Kuoriuduttuaan toukat loisivat kennostossa mussuttaen isäntähyönteisen pesään tuomaa ruokaa. Jonkin verran koisantoukat popsivat pistiäisten toukkia ja mehiläispesissä asuessaan myös kennoston vahaa. Loppukesällä toukat ryömivät porukalla ulos pistiäisten pesästä ja kutovat itselleen silkkiset koteloitumiskopat mielellään jonkin puurakenteen pintaan. Videolla näkyvät ontot putkilot ovat juuri näitä koteloitumiskoppia. Kopat ovat tiukasti kiinni sekä alustassa että toisissaan, joten niitä voi olla hankala irrottaa.

Pesäkoisantoukkien yleisyys tänä vuonna liittyy ampiaisten suureen määrään. Ampiaisten runsaus vaihtelee luontaisesti: joka toinen vuosi niitä on niukalti, joka toinen vuosi enemmän. Viime kesä oli kylmä ja sateinen, mikä vähensi surisijoiden määrää reilusti, ja tänä vuonna lämmin kevät voimisti ampiaisten määrän luontaista kasvua. Ampiaisia on tutkija Jouni Sorvarin mukaan jopa 20-kertainen määrä viimevuotiseen nähden. Kun isäntäeläimiä on paljon, on loisilla kissanpäivät – ja siksi yleisöä kiinnostavia keltaisia pesäkoisantoukkiakin on tänä kesänä havaittu runsaasti.

blogi

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Tiedote

Kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.–31.12.2023

Kuopion luonnontieteellisen museon kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.−31.12.2023 Kuopion Museokeskuksen uudet työ- ja kokoelmatilat valmistuvat keväällä 2023. Luonnontieteellisen museon kasvikokoelman muuttoa valmistelevat työt ovat

Lue lisää

Tweets by luontomuseo

Yhteydenottolomake >>

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste