Kuopion luonnontieteellinen museo lainaa muille museoille, luontokeskuksille, kirjastoille ja muille yhteisöille näyttelykokonaisuuksia. Kiertonäyttelyistä peritään näyttelykohtainen vuokra. Lainaaja vastaa näyttelyn kuljettamisesta, vakuutuksista ja paikallisesta tiedottamisesta.
Kiertonäyttelyistä vastaa luontopedagogi Mari Wikholm, mari.wikholm[at]kuopio.fi, p, 044 718 1543
Liidossa
Suomessa liito-orava on takuuvarma keskustelunaihe. Se ei ole varsinainen aarniometsälaji, vaan sopiva elinympäristö saattaa löytyä myös kaupunkimetsistä aivan ihmisten naapurista. Liito-oravia on löytynyt esimerkiksi Espoon, Kuopion ja Tampereen kaupunkialueelta.
Urbaaneista cityliitureista uutisoidaan ahkerasti, sillä tiukkojen rauhoitusmääräysten sovittaminen kaavoitukseen tai kaupunkimetsien hoitoon ei ole lasten leikkiä. Toisaalta liito-oravan asuttama metsä on tärkeä turvapaikka monelle muullekin metsälajille. Monimuotoiset lähimetsät edistävät merkittävästi myös ihmisten hyvinvointia.
Liidossa on liito-oravan elintavoista ja suojelun haasteista kertova kiertonäyttely, jonka voi lainata 6.6.2022 alkaen Kuopion luonnontieteellisestä museosta kuljetuskustannusten hinnalla. Erillistä näyttelyvuokraa ei peritä. Helposti pystytettävä näyttely sopii esimerkiksi museoiden, luontokeskusten, kirjastojen, koulujen tai yhdistysten tiloihin, ja aineistosta voi räätälöidä tilan koon mukaan erikokoisia kokonaisuuksia.
Liidossa on Kuopion luonnontieteellisen museon tuotantoa. Se on osa Liito-orava-LIFE –hanketta ja sen tuottamiseen on saatu Euroopan unionin LIFE –rahoitusta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
Rubus arcticus – mesimarja
Mesimarja on oikullisuutensa vuoksi marjoistamme arvoituksellisin ja ainutlaatuisen arominsa takia arvostetuin. Kuopiolaisten sydämessä mesimarjalla on jo kauan ollut erityinen paikkansa, eikä vähiten Lignell & Piispasen maailmankuulun mesimarjaliköörin ansiosta.
Liköörinvalmistajien ja muiden mesimarjan ystävien mieltä on viime vuosikymmeninä askarruttanut luonnonmesimarjan harvinaistuminen. Miksi mesimarja on katoamassa? Ja löytyisikö raaka-ainepulaan ratkaisu mesimarjan viljelystä? Ainakin toistaiseksi viljelijällä on riittänyt hankaluuksia, sillä mesimarjaa oikukkaampaa viljelykasvia saa hakea. Kuopiossa mesimarjan viljelyä on tutkittu yliopiston, viljelijöiden, neuvojien ja jatkojalostajien yhteistyönä jo parin vuosikymmenen ajan. Ovatko mesimarjan salaisuudet vihdoin ratkeamassa?
Mustaleski ja havununna
Ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen takia maapallon keskilämpötila on viimeisten 50 vuoden aikana noussut selvästi. Suomi sijaitsee alueella, jossa lämpeneminen arvioidaan voimakkaammaksi kuin maapallolla keskimäärin. Muutos on ollut erityisen nopea vuoden 1985 jälkeen.
Hyönteislajistossa ilmaston lämpeneminen näkyy uusien lajien ilmaantumisena, leviämisalueiden muutoksina ja sukupuuttoriskin kasvuna. Suomeen on 2000-luvulla saapunut enemmän uusia hyönteislajeja kuin koskaan. Tutuimpia tulokkaista lienevät kiusallinen hirvikärpänen ja perunantuholaisena tunnettu koloradonkuoriainen. Toisaalta monet ”vanhat” lajit vetäytyvät kohti pohjoista, ja lähitulevaisuudessa jotkut lajit saattavat hävitä maastamme lopullisesti.