Päättyneet näyttelyt
21.9.2017–27.1.2018
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
OI MAAMME LUONTO

Mikä tekee Suomen luonnosta ainutlaatuisen? Metsien, järvien ja soiden mosaiikki, jota täplittävät viljelymaisemat, kylät ja kaupungit? Vai jääkausien muinaiset jäljet – maankohoamisrannikko ja harjut? Kenties eliölajistomme koostumus, yhdistelmä itäisiä, pohjoisia ja eteläisiä aineksia? Tai ehkä omaleimaisuutta tuo jatkuva muutos, alati muuttuva maisema ja neljä vuodenaikaamme?
Näyttely esittelee luontomme rikkautta Itämeren rannikolta havumetsiin, aapasoille ja tunturiylängöille. Matkan varrella tutustutaan erilaisiin eläimiin, kasveihin ja sieniin, jotka kertovat tarinaa omasta Suomestaan. Jotkut lajit ovat saaneet kunnian tulla valituksi kansallis- tai maakuntalajeiksi. Mitä ne kertovat suomalaisista ja suomalaisten luontosuhteesta?
Sata vuotta on mitättömän lyhyt hetki luonnon historiassa. Suomen itsenäisyyden aika on ollut luonnon kannalta kuitenkin suurten muutosten aikaa. Täysin luonnontilaista kolkkaa ei maastamme juuri enää löydy. Ihmisen vaikutus ulottuu kaikkialle, syvimpiin järviin, pohjoisimpien tuntureiden paljakoille ja syrjäisimpiinkin erämaihin. Mitä voimme tehdä, jotta tulevatkin sukupolvet voisivat nauttia Suomen upeasta luonnosta?
4.5.2017–6.1.2018
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
METSIEMME TUNTEMATON AARREAITTA
Omituisten otusten kerho

Oletko valmis tutkimusmatkalle kohti suurta – tai pientä – tuntematonta? Metsiemme tuntematon aarreaitta –näyttely esittelee mitä omituisimpia metsän otuksia upein valokuvin ja asiantuntijoiden kirjoittamin tekstein. Huumoria näyttelyyn tuovat Seppo Leinosen mainiot sarjakuvat.
Suomalaiset metsät ovat täynnä salaisuuksia. Siksi valtakunnallisessa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmassa (PUTTE) selvitettiin esimerkiksi seitikkien, sammalpunkkien ja maksasammalten monimuotoisuutta. Korkeatasoinen tutkimus tukee luonnon monimuotoisuuden suojelua.
Kuopion museossa pääsee myös itse leikkimään luonnontieteilijää. Miltä mahtaa näyttää kirahvinuoranen, kärsänenätti tai syrjäntympönen? Museossa voi harjoitella lajintunnistusta, ja lopuksi voi ottaa mukaan vinkkejä tutkimusten tekemiseen omassa lähimetsässä. Jokaisella retkellä löytyy varmasti jotain uutta!
Metsiemme tuntematon aarreaitta –näyttely pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen, Ympäristöministeriön, PUTTE-ohjelman ja METSO-ohjelman tuottamaan valokuvanäyttelyyn, jota on täydennetty Kuopion luonnontieteellisen museon asiantuntemuksella.

11.1.–15.4.2017
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
METSÄN MESTARIKOKKI
Masterchef of the Forest

Luonnontieteellisen museon eläimellisen humoristisessa talvinäyttelyssä kilpaillaan tänä vuonna Metsän mestarikokin arvonimestä! Osallistujat valmistavat tiukalle tuomaristolle herkullista gourmet-ruokaa omasta talviravinnostaan. Voittaako piskuinen Keke Kärppä kilpailun kuuluisalla Nyhtömyyrä-ateriallaan? Entä miten pärjää Tiina Tilhen perinteinen pihlajanmarjalikööri?
25.11.2016–7.1.2017
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
METSÄN MESTARIKOKKI
Masterchef of the Forest

Luonnontieteellisen museon eläimellisen humoristisessa joulunäyttelyssä kilpaillaan tänä vuonna Metsän mestarikokin arvonimestä! Osallistujat valmistavat tiukalle tuomaristolle herkullista gourmet-ruokaa omasta talviravinnostaan. Voittaako piskuinen Keke Kärppä kilpailun kuuluisalla Nyhtömyyrä-ateriallaan? Entä miten pärjää Tiina Tilhen perinteinen pihlajanmarjalikööri? Joulun aikaan kilpailijoita kannustavat joulutontut, ja taitaapa pari tonttua osallistua kilpailuunkin!
4.11.2015–4.11.2016
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
VEDEN VILJAA – Kallaveden kalat Kuopion museossa

Kallavesi on kuopiolaisten rakas kotijärvi, joka on tarjonnut ravintoa ja elinkeinon järvenrannan asukkaille kautta aikain. Nykyään kaikkia Kallavedessä eläviä kaloja ei arvosteta ruokakaloina, vaikka ne kaikki ovat syötäviä.
Kallaveden kalalajisto on hämmästyttävän monimuotoinen: kotijärvestämme on tavattu jopa 31 eri kalalajia. Lajisto on kehittynyt nykyisenlaiseksi vähitellen viimeisimmän jääkauden jälkeen. Nykyään lajistoon ja kalalajien runsauteen vaikuttavat luonnonolojen lisäksi ihmisen toiminta.
Kuopion luonnontieteellisen museon Veden viljaa –näyttely tarjoaa mitä parhaimmat mahdollisuudet harjoitella kalojen lajintunnistusta! Tarjolla on myös kalastusvinkkejä, ja pääseepä näyttelyssä ihailemaan Suomen suurinta ahventakin!
18.5.–24.9.2016
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
ELÄINLAPSET

Kesällä 2016 Kuopion museon valtaavat Eläinlapset! Tämä koko perheen näyttely kertoo hauskasti ja mukaansatempaavasti eläintenpoikasten syntymästä, kasvusta ja itsenäistymisestä. Pienet tarinat esittelevät erilaisia eläinperheitä ja poikasten kokemia seikkailuita niiden elämän alkutaipaleella.
Eläinlapset-näyttelyssä museovieraat pääsevät kokeilemaan, miltä tuntuu silittää oikeaa karhunpentua tai majavanpoikasta. Museossa voi testata myös omaa ketteryyttään, nokkeluuttaan ja rohkeuttaan eläintenpoikasten tavoin. Miltä tuntuisi olla telkänpoikanen ja hypätä pesäpöntöstä maahan? Tai miten sujuu kiipeily?
13.10.2015–30.1.2016
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
LENNOSSA
Humoristinen ja leikittelevä näyttely linnuista ja lentämisestä

Linnut ja lentäminen ovat aina kiehtoneet meitä. Tässä näyttelyssä tutustutaan lintuun höyhenpukua syvemmältä – niin lintujen omaan elämään kuin niihin liittyvään mytologiaankin.
Linnut elävät lähellä ihmistä. Niiden pesimäpuuhia ja laulua on hauska seurata. Suomesta on tavattu 465 lintulajia. Lintujen tarkkailu on erittäin suosittu harrastus. Talvella ruokimme niitä lintuja, jotka jäävät kanssamme selviytymään yli kylmän ja pimeän kauden. Keväisin odotamme lintujen paluumuuttoa, koska se on lupaus kesästä.
Muinaissuomalaisen mytologian mukaan maailma syntyi vesilinnun munasta. Entisaikoina lintujen käytöksestä osattiin ennustaa vuodentuloa, säätä ja kohtaloa. Vainajan sielun uskottiin lentävän lintuna taivaaseen.
Lennossa-näyttely selvittää, mitä linnut ovat suomalaisille eri aikoina merkinneet. Miksi juuri joutsen on Suomen kansallislintu? Onko sattumaa, että tämän hetken tunnetuimmat suomalaiset ovat Vihaisia lintuja?
Näyttely on tuotettu yhteistyössä museokeskus Vapriikin kanssa.
13.5.–17.10.2015
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
KARHUHERRA BENJAMIN
Silitettävä museokarhu henkilökohtaisesti tavattavissa

Benjamin-nalle on herännyt talviuniltaan ja tallustanut Kuopion museolle tervehtimään uusia ja vanhoja ystäviään. Toisin kuin muita museoesineitä, karhuherraa saa varovasti koskettaa ja silitellä – ja ehkä sen turkista voi vieläkin aistia metsän tuoksun.
Näyttelyssä voi tutustua myös karhuherran päiväkirjaan. Benjamin kertoo, millaista on herätä pitkiltä talviunilta, kuinka valloitetaan ujo tyttökarhu ja miten paljon pitää syödä, jotta jaksaa paastota koko seuraavan talven.
Mutta millaisessa metsässä Benjamin asuu? Ketkä ovat hänen ystäviään ja mitä he puuhailevat yhdessä? Nyt voivat pienet ja isommatkin museovieraat päästää mielikuvituksensa valloilleen ja piirtää tai kirjoittaa museossa omia karhutarinoitaan!
20.1.–9.5.2015
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
KUIKKA, VEDEN LINTU
Mauri Leivon valokuvia

Kuikka, veden lintu –valokuvanäyttelyn kuvat on otettu pienillä metsäjärvillä, missä järveä ympäröivät tuuheat havumetsät langettavat hämäräänsä vedenpintaan. Joitakin kuvia on myös laajoilta selkävesiltä, joilla kuikat saavat uiskennella yltäkylläisessä taivaallisessa valossa.
18.3.–18.4.2015
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1.kerros
PÄÄTÄ JA HÄNTÄÄ
Eläinkokoelman yleisönsuosikkeja

Tervetuloa kuriositeettikabinettiin! Päätä ja häntää –näyttelyyn on kerätty yleisön suosikkieläimiä yli sadan vuoden ajalta valkeasta metsosta kahdeksanjalkaiseen karitsaan.
Kuopion luonnontieteellisen museon alkuaikoina erikoisten eläinten ja yksilöiden tallentaminen oli yksi kokoelmatyön lähtökohdista. Museoherrat ja luontoharrastajat hankkivat kiinnostavia eläimiä ja kasveja niin lähiseuduilta kuin kaukomailtakin.
Nykyään kokoelmatyön keskeisiä tavoitteita ovat Itä-Suomen luonnon muutosten dokumentointi ja uhanalaisten lajien seuranta – lajintuntemustiedon ja –taidon ylläpitoa unohtamatta. Kokoelmat kertovat sekä museotyön että ympäristön muuttumisesta.
28.11.2014–10.1.2015
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
VAIN ELÄIMIÄ
Joulukonsertti metsänväelle
Koko metsän väki on kokoontunut stadionille huikeaan joulukonserttiin. Vain eläimiä -joulukonsertin tähtinä loistavat muiden muassa supertähti KÄÄK, pikkuinen Robin ja ikisuosikki Sopuli Edelmann. Tule ja koe ainutlaatuinen tunnelma!
22.4.–15.11.2014
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
VIIMEISET VIERAAT
Elämää autiotaloissa

Ihmisten hylkäämissä rakennuksissa vallitsee surumielinen tunnelma. Vuosia sitten autioituneet talot rapistuvat sijoillaan merkkinä yhden aikakauden loppumisesta. Joissain kodeissa huonekalut ovat paikoillaan ja tavarat harmaantuvat pölykerroksen alle. Viimeisen ihmisasukkaan henki leijuu huoneissa.
Kutsumme noita taloja autioiksi, mutta niissä on elämää. Tassunpainallus pölyisellä lipastolla, nurkkaan nakerrettu pieni kolo tai kivijalan vieressä kohoava hiekkakumpu kertovat nykyisistä asukkaista. Hiiret ja lepakot, linnut ja oravat, sekä ketut ja mäyrät asustavat talojen uumenissa. Hylätyt rakennukset on vallattu uuteen käyttöön.
Eläimet tuovat autiotaloihin lohduttavan ajatuksen: luonto ottaa takaisin lainassa olleen paikan. Ajan myötä talo antaa periksi luonnonvoimille ja sortuu kasaksi puuta, tiiltä, rautaa ja lasia. Kuluu ihmisikä, ja paikalla on enää heinikon ja pensaiden peittämä kumpu, johon alkaa kasvaa puita.
Heikki Willamon ja Kai Fagerströmin näyttely Viimeiset vieraat nostaa esiin asioita, joita ei tulisi muuten pohtineeksi. Se näyttää mitä konkreettisimmalla tavalla kehityksen kiihtyvän vauhdin. Hylättyjen talojen nurkissa näkyy palanen vanhaa maailmaa, johon ei ole paluuta.
21.5.–27.9.2014
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
PÖLYTTÄJÄT

Pölytys on siemenkasveille lisääntymisen edellytys. Pölyttäjistä tärkeimpien, hyönteisten lisäksi kukkien siitepölyä kuljettavat myös monet nisäkkäät, linnut ja jopa matelijat. Hyönteisistä tehokkaimpia pölyttäjiä ovat mesipistiäiset, joille on kehittynyt erityisiä siitepölyn kuljettamiseen sopivia rakenteita.
Yli kolmannes maailman viljelykasveista on riippuvainen pölyttäjähyönteisistä, erityisesti ihmisen kesyttämistä mehiläisistä. Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat mansikat, tomaatit ja sitrushedelmät sekä yltämme puuvillaiset vaatteet.
Kuopion luonnontieteellisen museon Pölyttäjät-näyttely kurkistaa pölyttäjien monimuotoiseen maailmaan ja niiden merkitykseen ihmiselle.
3.–4.9.2014
Kuopion korttelimuseo
Kirkkokatu 22
SIENINÄYTTELY

Sieninäyttely on kätevä katsaus elokuiseen sienisatoon Pohjois-Savossa. Esillä ovat ajankohdan satoisimmat ruokasienet sekä lisäksi koko joukko muita sieniretkiltä tuttuja ja vähän vieraampiakin lajeja.
Sieninäyttely on mitä parhain tilaisuus opetella sienten tunnistamista! Läsnä on myös asiantuntijoita vastaamassa lajintunnistukseen tai vaikkapa sieniruokiin liittyviin kysymyksiin.
11.2.–3.5.2014
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
VAMPYYRIN VARJOSTAMAT
Lepakoiden salainen maailma
Lepakot herättävät ristiriitaisia tunteita. Euroopassa lepakoita on luultu verenimijöiksi ja paholaisen kätyreiksi. Kiinassa niitä pidetään onnen symboleina, Japanissa kaaoksen ja epäonnen tuojina. Todellisuudessa lepakot ovat monimuotoinen nisäkäsryhmä, josta löytyy niin sosiaalisia rapsuttelijoita, ahnaita hyönteisten hotkijoita kuin kukkien pölyttäjiäkin.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimus on osaltaan raottanut ovea lepakoiden kiehtovaan maailmaan. Vampyyrin varjostamat -näyttely kertoo ainutlaatuisista yön lentävistä nisäkkäistä sekä kahden maailman kohtaamisesta – lepakoiden ja ihmisten.
5.11.2013–5.4.2014
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
HONKA, MÄNTY, PETÄJÄ
Männyn elämä – elämää männyssä

Mänty voi parhaimmillaan elää yli 800-vuotiaaksi. Pitkän elämänsä aikana se tarjoaa ravintoa ja suojaa lukuisille eläimille, sienille ja jopa kasveillekin. Puun elinkaari ei kuitenkaan lopu puuyksilön kuolemaan, vaan lahoava puu on monille metsän asukkaille yhtä tärkeää kuin elävät puut. Tässä koko perheen näyttelyssä pääsee tutustumaan elämyksellisesti mäntymetsän lukuisiin asukkaisiin.
10.4.–28.9.2013
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
TUNSITKO? TIESITKÖ?
Suomen matelijat ja sammakkoeläimet esittäytyvät

Suomen kaikki matelijat ja sammakkoeläimet, yhteenä 11 lajia, esitellään Jarmo Latvan ja Lisse Tarnasen valokuvanäyttelyssä. Harvinaisempia lajeja ei juuri luonnossa pääse näkemään, ja monet tavallisemmatkin on nähty vain kaukaa. Tunsitko? Tiesitkö? –näyttely tarjoaa uusia kuvakulmia ja haluaa edistää näiden lajien suojelua. Jo eläinten tunteminen vähentää pelkoja ja ennakkoluuloja.

30.8.2013
perjantai klo 18–22
Kuopion museo
Kauppakatu 23
sisäpiha
SIENINÄYTTELY

Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää pienimuotoisen SIENINÄYTTELYN perjantaina 30.8.2013 Kuopion museon sisäpihalla (Kauppakatu 23).
Sieninäyttely on avoinna yleisölle klo 18–22 ja se on osa Kuopio juhlii -tapahtumakokonaisuutta. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Sieninäyttely on kätevä katsaus elokuiseen sienisatoon Pohjois-Savossa. Esillä ovat ajankohdan satoisimmat ruokasienet ja vaarallisimmat myrkkysienet. Läsnä on myös asiantuntijoita vastaamassa lajintunnistukseen tai vaikkapa sieniruokiin liittyviin kysymyksiin.
24.1.–20.4.2013
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
LAIVAELÄIMET
Eläimellistä menoa museossa
Laivaeläimet-näyttely kertoo eläinten erilaisista rooleista merenkulussa, ja se on suunnattu erityisesti lapsille. Näyttelyssä voi kuunnella papukaijan puhetta, hämmästellä jääkarhun taljaa, nähdä jättiläisrotan ja vesikirpun sekä käväistä höyrylaivan ruumassa ja purjealuksen keittiössä.
Lähes jokaisessa laivassa oli ainakin 1900-luvun puoliväliin saakka lemmikki, yleisimmin kissa tai koira. Lemmikeillä oli laivoissa myös työtehtäviä: kissat pyydystivät rottia ja koirat toimivat satamissa vahteina. Joitakin laivalla olleita eläimiä, kuten sikoja, kanoja ja lampaita teurastettiin tuoreen ruuan puutteessa merimiesten ruoaksi.
Nykypäivänä laivaeläimet ovat usein ei-toivottuja salamatkustajia. Aluksissa kuljetetaan painolastivettä mm. aluksen vakavoittamiseksi. Painolastivedessä kulkee tuhansia eläinplanktonyksilöitä, jotka voivat levittäytyä uusille elinalueille. Nämä vieraat lajit ovat vakava uhka ympäristölle. Esimerkiksi Itämeren tulokaslajeista noin puolet on tullut laivojen painolastivesissä. Kallavedestäkin on löytynyt eksoottisia villasaksirapuja, jotka ovat tulleet laivaliikenteen mukana.
Näyttelyn ovat tuottaneet Suomen merimuseo ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.
25.9.2012–31.3.2013
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
PAPANAMAAN KARTTA
Liito-orava on ei ole varsinainen aarniometsien asukki, vaan sopiva elinympäristö saattaa löytyä myös kaupunkimetsien verkostosta. Moni kuopiolainen ei tiedä, että oman pihan puissa saattaa vilistellä öisin harmaaturkkisia liitäjiä.
Urbaaneista cityliitureista uutisoidaan ahkerasti, sillä tiukkojen rauhoitusmääräysten sovittaminen kaavoitukseen tai kaupunkimetsien hoitoon ei ole lasten leikkiä. Toisaalta liito-oravan asuttama metsä on tärkeä turvapaikka monelle muullekin metsälajille. Ja toki monimuotoiset lähimetsät olisivat kaupunkilaisillekin mitä parhaimpia henkireikiä.
Kuopion luonnontieteellisen museon tuottamassa näyttelyssä kerrotaan elävästi ja havainnollisesti liito-oravan elintavoista ja sopeutumisesta kaupunkiin. Näyttelyssä esitellään myös uusia tutkimustuloksia lentävien rukkasten liikkumisesta ja elinpiireistä Kuopiossa, sekä pohditaan liito-oravan suojeluun liittyviä haasteita.
30.11.2012–6.1.2013
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerros
TONTUT SEIKKAILEVAT MUSEOSSA!

Kuopion museoon on piiloutunut koko joukko tonttuja. Punalakkisten joulupukin apulaisten lisäksi museossa seikkailee kotitonttuja, metsänhaltioita, menninkäisiä ja monia muita vanhan kansanperinteen satuhahmoa. Koko perhe voi osallistua Tonttusuunnistukseen, jossa tutuiksi tulevat myös tonttujen luonteenpiirteet.
Vanhojen kansanuskomusten mukaan tontut eivät suinkaan olleet hyväntuulisia tai leppoisia pikku ukkoja. Esimerkiksi kotitonttu saattoi suuttua ja hajottaa vaikka koko pirtin, jos sille ei jätetty omaa ruoka-annosta. Saunatontulle piti muistaa heittää omat löylyt, ja metsänhaltiaa lepyteltiin monenlaisin taioin, jotta petoeläimet eivät hyökkäisi karjan kimppuun. Jos tonttuja ja haltioita kohdeltiin hyvin, ne varoittivat ihmisiä vaaroista ja toivat taloon hyvää onnea.
Vasta noin sata vuotta sitten tontuista tuli joulupukin apulaisia. Joulutonttujen tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia siitä, että lapset ja metsäneläimet eivät jää ilman lahjoja. Tänä vuonna museon joulutontuilla on täysi työ pidätellä Petteri-poroa, joka rynnistää iloisesti tapaamaan erästä hyvin suurta ystäväänsä…
28.–30.8.2012
klo 10–18
Kuopion korttelimuseo
Kirkkokatu 22
SIENINÄYTTELY
Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää SIENINÄYTTELYN 28.–30.8.2012 KORTTELIMUSEOSSA (Kirkkokatu 22). Näyttely on avoinna yleisölle klo 10–18.
Sieninäyttely on kätevä katsaus elokuiseen sienisatoon Pohjois-Savossa. Esillä ovat ajankohdan satoisimmat ruokasienet sekä lisäksi koko joukko muita sieniretkiltä tuttuja ja vähän vieraampiakin lajeja. Sieninäyttely on mitä parhain tilaisuus opetella sienten tunnistamista! Läsnä on myös asiantuntijoita vastaamassa lajintunnistukseen tai vaikkapa sieniruokiin liittyviin kysymyksiin.
26.4.–2.9.2012
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
KARHUHERRA BENJAMIN

Karhuherra Benjamin on jälleen henkilökohtaisesti tavattavissa Kuopion museossa 26.4.–2.9.2012!
16.5.–23.9.2012
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
KARHUN VUOSI

Karhun vuosi -näyttely vie museokävijän karhumetsään vuodenkierron ajaksi. Karhun vuoden kuluessa karhu tulee tutuksi myyttisenä metsän kuninkaana, muinaisten suomalaisten palvomana jumalana ja esi-isänä.
Toisaalta esiin nostetaan karhun nykyinen asema kiisteltynä suurpetona ja metsästäjän tavoitelluimpana saaliina. Myyttisen karhun rinnalla kulkee vahva tietopaketti karhusta luontokappaleena.
Näyttely on Tampereen museokeskus Vapriikin tuotantoa, jota on täydennetty Kuopion luonnontieteellisen ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmista.
17.1.–8.4.2012
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
SELVIYTYJÄT – LUMEN JA JÄÄN LINNUT
Markus Varesvuon luontokuvanäyttely

Pohjoisen talvi on ankara ja koettelee kekseliäintäkin lintua. Monet lajit ratkaisevat ongelman muuttamalla talveksi eteläisemmille alueille mutta hämmästyttävän moni on kehittänyt tapoja selviytyä talven koettelemuksista.
”Talvi on kaunista aikaa – lumi luo hienoja valaistusolosuhteita ja tarjoaa valokuvaajalle paljon mielenkiintoisia kuvausmahdollisuuksia erilaisten elementtien muodossa”, kertoo Varesvuo ja jatkaa ”Lumisade, jää, kuura, kinokset, luomen muovaamat muodot ja erilaiset pinnat tarjoavat kauniita ja paljonpuhuvia keinoja korostaa lintujen arkisia puuhia ja dramaattisia hetkiä.”
Valokuvaajalle talvi on antoisaa aikaa; linnuille se on karu ja armoton selviytymistarina, jossa on kuitenkin paljon voittajia ja selviytyjiä – pohjoisen luontoon on karsiutunut selviytyjien parhaimmisto.
Markus Varesvuo on Suomen luontokuvaajien kärkeä, lintukuvauksen ammattilainen
Nuorena poikana aloitettu lintuharrastus on seurannut elämässä mukana muun elämän rinnalla kunnes siitä vuonna 2005 kehittyi ammatti. Jo pari vuotta aiemmin voitettu International Wildbird Photographer of the Year -palkinto nosti Markus Varesvuon kansainväliseen tietoisuuteen, jota vuosittain voitetut palkinnot eurooppalaisissa luontokuvakilpailuissa ovat vahvistaneet. Viimeisin on Linnut-sarjan pääpalkinto Euroopan toiseksi arvostetuimmassa luontokuvakilpailussa, jonka saksalainen Gesellschaft Deutscher Tierfotografen (GDT) -yhdistys järjestää vuosittain.
24.11.2011–8.1.2012
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
METSÄNVÄEN JOULUKISA
Koko perheen joulunäyttely Kuopion museossa

Joulunajan lumisessa metsässä risteilee siellä täällä arvoituksellisia jälkiä. Suurten sorkanjälkien ja pikkuisten tassunpainallusten seassa voi näihin aikoihin nähdä myös tonttujen, keijujen ja maahisten töppösten jälkiä ja suksilatuja. Jälkijonot levittäytyvät koko museoon, ja niitä seuraamalla voi selvittää, kuka tai mikä on jättänyt jäljet.
Mutta mikä on saanut metsän väen liikkeelle näin sankoin joukoin? No tietysti urheilukilpailu! Tontut ovat haastaneet metsän eläimet JouluCup-talviurheilukisaan, jonka voittaminen vaatii voimaa, rohkeutta ja ripauksen onneakin. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua, kun tarmokkaat tontut ja eläimet mittelevät taitojaan. Kommelluksiltakaan ei voida välttyä!
24.5.2011–8.1.2012
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
AIKAMATKA MAISEMAAN
Itä-Suomen maiseman kehitys maapallon alkuajoilta nykypäivään

Kuopion museon kesänäyttelyssä lähdetään huikealle matkalle maiseman menneisyyteen. Peruskalliomme vanhimmat kivilajit syntyivät reilut kolme miljardia vuotta sitten – aikakautena, jolloin maailman ainoat elävät olennot olivat mikroskooppisen pieniä bakteereita. Ikivanhoissa kivissä on edelleen jälkiä tulivuorenpurkauksista ja muista muinaisista luonnonmullistuksista.
Itä-Suomen kiehtovan geologian lisäksi näyttelyssä perehdytään eliölajistomme historiaan. Satojen miljoonien vuosien aikana eliölajisto on muuttunut moneen kertaan. Esimerkiksi viimeisimmän jääkauden aikana Savossa eli mammutteja ja todennäköisesti myös muita jättiläisnisäkkäitä.
Koko nykyinen eliölajistomme on levittäytynyt Suomen alueelle viimeisimmän jääkauden jälkeen alle 10 000 vuoden aikana, ja lajisto, maisemakin, muuttuu edelleen. Ihmisen vaikutus maiseman historiassa on häviävän lyhytaikainen mutta sitäkin näkyvämpi. Kaikkeen ei ihminenkään voi vaikuttaa. Maiseman suuret geologiset mullistukset tulevaisuudessa ovat vielä hämärän peitossa.
Aikamatka maisemaan -näyttely on toteutettu yhteistyössä 125-vuotisjuhlaansa viettävän Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.
20.9.–13.11.2011
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
KARPPAS-MATTI, LINTUMIES
Matti Karppasen piirroksia, päiväkirjoja ja konservoituja eläimiä

Kuopion museossa on esillä Haminalahden kuuluisan lintumaalarin Matti Karppasen töitä niin tutuista kuin harvinaisistakin linnuista ja nisäkkäistä. Näyttelyssä esitellään pieni osa Karppas-Matin uskomattoman laajasta elämäntyöstä: luonnoksia, piirroksia, päiväkirjoja ja konservoituja eläimiä.
Matti Karppanen oli oman aikansa luonnonystävä vailla vertaa. Itseoppineena luonnontieteilijänä hän kirjasi tarkasti päiväkirjoihinsa havaintojaan lintulajeista, nisäkkäistä, kaloista ja säästä. Karppanen oli myös taitava eläinten täyttäjä, ja hän konservoi lähes 200 eläintä Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmiin. Erityisesti Karppasta kiinnostivat petolinnut, harvinaiset lajit ja poikkeuksellisen näköiset yksilöt. Museon kokoelmiin päätyivät esimerkiksi kokovalkea ukkometso ja Tuusniemellä vieraillut huippuharvinaisuus aromerikotka.
Karppasen lintumaalauksia voi ihailla Kuopion taidemuseossa 6.11.2011 asti.
18.1.–11.9.2011
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
SADEMETSÄN LAPSET

Näyttelyyn on koottu Keski-Amerikan Hondurasissa asuvien lasten ja nuorten ottamia luontokuvia, jotka ovat vuonna 2011 esillä ensimmäistä kertaa Euroopassa. Nuoret avaavat valokuvataiteen keinoin ikkunan omaan kotiympäristöönsä. Kuviin on tallentunut smaragdinhohtoisia kolibreja, avaruusolion näköisiä perhosentoukkia ja hehkuvia auringonnousuja sademetsän yllä. Meille valokuvat edustavat eksotiikkaa, mutta Pico Boniton kansallispuistossa asuville nuorille ne ovat arkipäivää.
Sademetsän lapset -näyttely on Kuopion luonnontieteellisen museon tuotantoa, jossa yhteistyökumppanina toimii hondurasilainen ympäristökasvatusjärjestö Guaruma. Guaruman tavoitteena on opettaa paikallisille syrjäseudun nuorille kestävän kehityksen mukaisia elinkeinoja, jolloin nuorten ei myöhemmin tarvitse hankkia elantoaan ryhtymällä esimerkiksi laittomiin sademetsähakkuisiin tai uhanalaisten eläinten kauppaamiseen. Ammattilaisten ohjaamien ympäristökasvatus-, tietotekniikka- ja valokuvauskurssien yhteistulos näkyy teknisesti taitavina, herkkinä ja kauniina luontokuvina.
Lisätietoa Guaruma-järjestöstä: www.guaruma.org
30.8–1.9.2011
Kuopion korttelimuseo
Kirkkokatu 22
SIENINÄYTTELY
Sieninäyttely on mitä parhain tilaisuus harjoitella kauden yleisimpien sienten tunnistamista! Mukana näyttelyssä on niin ruoka- kuin myrkkysieniäkin sekä lukuisia muita esimerkkejä sienilajiston monimuotoisuudesta. Näyttelyä voi siis hyödyntää mainiosti oppituntina koululais- ja opiskelijaryhmille. Läsnä on myös asiantuntijoita vastaamassa lajintunnistukseen tai vaikkapa sieniruokiin liittyviin kysymyksiin.
26.11.2010–9.1.2011
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
JOULUYÖN TAIKAA
Tarua ja totta revontulista
Hyisen kylmänä jouluyönä karhunpennut Ben ja Min hätkähtävät yhtäkkiä hereille talviunestaan. Pesään tupsahtaa henkensä edestä juokseva jänis! Ristiturpa saa änkytettyä pakenevansa ”jotain taivaalla näkyvää kamaluutta” ja on yhdessä vilauksessa poissa. Karhunpennut kömpivät ulos selvittämään, mistä oikein on kyse. Metsän aukiolle johtaa lukuisia jälkiä – koko metsän väki on kokoontunut ihmettelemään taivaalla liekehtiviä, monivärisiä revontulia.
Mutta mistä revontulet syntyvät? Eläimet pohtivat asiaa yhdessä ja keksivät toinen toistaan hurjempia selityksiä. Taistelevatko taivaankannen haltiat? Purkautuuko pohjoisessa tulivuori? Pitäisiköhän revontulia oikeasti pelätä – arka jänis ainakin väittää, että niiden katseleminen tekee hulluksi… Entä mitä tekee mystinen Tulikettu?
Jouluyön taikaa voi aistia Kuopion museossa ensimmäisestä adventtiviikonlopusta loppiaiseen asti. Lasten äänillä kerrotussa sadussa selviää, millaisia tarinoita eläimet keksivät revontulten synnystä. Näyttelyssä selviää myös revontulten oikea alkuperä, joka on taruakin ihmeellisempi: tuovathan revontulet kylmään Pohjolaan terveisiä Auringosta asti.
21.10.–14.11.2010
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
BENJAMININ VUOSI
Karhuherran päiväkirjasta

Karhuherra Benjaminin päiväkirja alkaa huhtikuun auringosta, joka lämmittää talvipesää ja kutsuu unista kontiota aloittamaan uutta kevättä. Benjaminin vuosi on täynnä seikkailuja, pitkiä vaelluksia ja uusia tuttavuuksia. Harmeiltakaan ei aina voi välttyä. Kuka kehveli tyhjensi karhuherran ruokavaraston? Entä kuinka kävi parhaalle mustikkametsälle? Benjaminin touhuja pääsee seuraamaan myöhäiseen syksyyn asti. Ensilumen sataessa karhujen onkin aika jälleen vetäytyä talvipesään uneksimaan uudesta lämpöisestä keväästä ja kesästä.
Museon lapsivieraiden on mukava kuunnella Benjaminin sylissä karhun päiväkirjaa ja muitakin metsäisiä tarinoita. Torstaina 21.10.2010 klo 14.00 Benjaminin huoneessa pidetään eläinaiheinen satutuokio. Sisäänpääsy ja satutuokio ovat ilmaisia, ja mukaan mahtuu 30 ensimmäistä. Satutuokion kesto on noin 20 minuuttia.
11.5.–17.10.2010
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
RUBUS ARCTICUS
Mesimarja

Rubus arcticus – näyttelyssä perehdytään Suomen jaloimpaan luonnonmarjaan. Mesimarja on oikullisuutensa vuoksi marjoistamme arvoituksellisin ja ainutlaatuisen arominsa takia arvostetuin. Kuopiolaisten sydämessä mesimarjalla on jo kauan ollut erityinen paikkansa, eikä vähiten Lignell & Piispasen maailmankuulun mesimarjaliköörin ansiosta.
Liköörinvalmistajien ja muiden mesimarjan ystävien mieltä on viime vuosikymmeninä askarruttanut luonnonmesimarjan harvinaistuminen. Miksi mesimarja on katoamassa? Ja löytyisikö raaka-ainepulaan ratkaisu mesimarjan viljelystä? Ainakin toistaiseksi viljelijällä on riittänyt hankaluuksia, sillä mesimarjaa oikukkaampaa viljelykasvia saa hakea.
Kuopiossa mesimarjan viljelyä on tutkittu yliopiston, viljelijöiden, neuvojien ja jatkojalostajien yhteistyönä jo parin vuosikymmenen ajan. Ovatko mesimarjan salaisuudet vihdoin ratkeamassa?
26.1.–1.4.2010
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
AFRIKAN TÄHDET
– Pelilaudan kääntöpuoli –
Helinä Rautavaaran museon Afrikan tähti -näyttely ja Afrikan eläimiä Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmista
Suomen myydyimmästä lautapelistä kertova näyttely seuraa pelilaudalta tuttuja reittejä Kairosta Kapkaupungin kautta Kanarialle. Esillä on myös afrikkalaisia eläimiä Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmista.
Afrikan tähteä on pelattu samoilla säännöillä ja samalla pelilaudalla vuodesta 1951. Pelin suunnitteli 19-vuotias koulupoika Kari Mannerla, joka ei ollut koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella. Mielikuvien pohjalta syntynyt peli on kuitenkin vaikuttanut suomalaisten käsityksiin Afrikasta. Peli on opettanut, millainen on maanosan kartta ja minkä nimisiä paikkoja Afrikassa on. Harva on kuitenkaan jäänyt miettimään, mitä pelilaudan takaa paljastuu.
Afrikan Tähdet -näyttely liikkuu sekä ajassa että paikassa. Pelilaudalta tuttujen reittien pysähtymispaikat vievät katsojan mukanaan muutamiin Afrikan monista todellisuuksista: muinaiseen Maliin, timanttikaivoksiin, savanneille ja sademetsiin sekä Somalian paimentolaisten pariin. Näyttely kertoo eurooppalaisten ja afrikkalaisten vuosisatojen mittaisesta yhteisestä historiasta. Se kuvaa myös Afrikan ainutlaatuista luontoa värikkäistä perhosista vaanivaan leopardiin.
Kuopion museo järjestää koululaisille toiminnallisia opastuksia näyttelyssä. Maksuttomat opastukset Afrikan Tähdet -näyttelyyn 7-12 -vuotiaille pidetään la 20.3. ja su 21.3. klo 11.30. Työpaja kestää noin 1,5 tuntia, ja mukaan mahtuu 25 ensiksi saapunutta.
Näyttelyn on tuottanut Helinä Rautavaaran museo ja sen järjestävät Kuopion kulttuurihistoriallinen museo sekä Kuopion luonnontieteellinen museo.
2.3.–2.5.2010
Kuopion museo
Kauppakatu 23,
2. kerroksen parvihuone
KUKA, MIKÄ, MISTÄ?
Hannu Ahosen arvoituksellisia luontokuvia

29.11.2009–10.1.2010
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerros
MUSEON JOULU
Museon eläinten seuraksi on saapunut iloinen joukko tonttuja. Useimmat tontuista viihtyvät parhaiten omien suosikkieläintensä kanssa, mutta osa harjoittelee ahkerasti kuorolaulua tomeran tonttukuoronjohtajan Marcon tiukassa ohjailussa. Museon joulussa on mukana myös museon oma karhuherra Benjamin, jota museon muista eläimistä poiketen saa vaikka nuuhkaista ja koskettaakin.
12.6.2009–15.11.2009
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
MUSTALESKI JA HAVUNUNNA
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa hyönteislajistoomme?
Ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi maapallon keskilämpötila on viimeisen 50 vuoden aikana lämmennyt selvästi. Suomi sijaitsee alueella, jossa lämpenemisen arvioidaan olevan voimakkaampaa kuin koko maapallolla keskimäärin. Muutos on ollut erityisen nopeaa vuodesta 1985 eteenpäin.
Hyönteislajistossa ilmaston lämpeneminen näkyy mm. uusien lajien ilmaantumisena, elinalueiden muuttumisena ja sukupuuttoriskin kasvuna. Suomeen on viimeisen kymmenen vuoden aikana saapunut enemmän uusia perhos- ja muita hyönteislajeja kuin edellisenä kolmena vuosikymmenenä yhteensä. Samaan aikaan useat ”vanhat” lajit vetäytyvät kohti pohjoista ja lähitulevaisuudessa joidenkin lajien on ennustettu kuolevan sukupuuttoon.
Ilmaston lämmetessä elinolosuhteet muuttuvat suotuisiksi useille selkärangattomille vieraslajeille. Tutuimpia tulokkaista lienevät kiusallinen hirvikärpänen ja perunantuholaisena tunnettu koloradonkuoriainen. Monet selkärangattomien levittämät taudit yleistyvät, kuten puutiaisen mukana leviävä borrelioosi. Hankaluuksia tuottavat myös metsien uudet tuholaiset. Esimerkiksi havununna-niminen perhonen on leviämässä Keski-Euroopan kuusikoista suomalaisiin talousmetsiin.
Mustaleski ja havununna -näyttely on Kuopion luonnontieteellisen museon tuotantoa.
13.5.–20.9.2009
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
PORON JÄLJILLÄ, PEURAN PERÄSSÄ
Poro hyötyeläimenä, peuran biologiaa

Kuopion museon kesänäyttelyssä on tänä vuonna pääosassa poro. Aihetta käsitellään monipuolisesti ja poro kalutaan sarvista viimeiseen häntäkarvaan.
Poro on pohjoisen ihmiselle muutakin kuin pelkkä eläin, se on kokonainen maailma, elämäntapa ja ajattelun aihe. Näyttely kertoo poronhoidosta, poronhoidon hallinnosta ja -historiasta, poron biologiasta ja poron vuodesta sekä pohjoisen poronhoitoalueen käsityöperinteestä ja porosta monipuolisena aiheena, ideana ja materiaalina. Näyttely on moniaistinen; siinä pääsee kokemaan mm. virtuaalisen poroajelun, kuuntelemaan pohjoisen ääniä laavussa ja kokeilemaan suopungin heittoa.
13.2.–19.4.2009
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
TRILOBIITIT
Fossiileja maailman meristä

Trilobiitit ovat 252 miljoonaa vuotta sitten sukupuuttoon kuolleita, meressä eläneitä niveljalkaisia. Ne elivät merissä yli 300 miljoonan vuoden ajan. Trilobiittien fossiileja on löydetty ympäri maailmaa. Suomessa trilobiittien fossiileja löytyy ainoastaan Ahvenanmaalta, jossa on säilynyt oikean ikäisiä geologisia kerrostumia.
Trilobiitit ovat tunnusomaisia paleotsooiselle maailmankaudelle samalla tavoin kuin dinosaurukset ovat mesotsooiselle kaudelle. Merkittäviksi trilobiitit tekee niiden monimutkainen ruumiinrakenne ja lajien runsas monimuotoisuus. Lajit toimivat eri maakerroksissa myös geologisina virstanpylväinä.
Näyttelyssä esillä olevan kokoelman omistaa turkulainen Jani Oravisjärvi. Hän on 27-vuotias, pian arkeologiksi valmistuva harrastajapaleontologi, joka sai trilobiitin puraisun v. 2005. Hänen trilobiittikokoelmansa on yksi Suomen merkittävimmistä.
Näyttelyssä on lisäksi kuopiolaislähtöisen, Suomen merkittävän luonnontieteilijän, A. J. Melan keräämiä trilobiitteja sekä ahvenanmaalaisia trilobiitteja. Nämä näytteet ovat lainassa Helsingin yliopiston Geologian museosta.
30.11.2008–11.1.2009
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
MIKÄ HERÄTTI KARHUHERRAN?
Museon perinteinen joulunäyttely

Joulu lähestyy, ja metsänväki kokoontuu valmistelemaan yhteistä joulujuhlaansa, vuoden kohokohtaa. Karhua ei monestikaan ole juhlissa nähty, sillä sehän vetelee normaalisti koko talven sikeitä pesässään. Tänä jouluna on kuitenkin tapahtunut jotakin odottamatonta, Benjamin-karhu on havahtunut syvästä unesta kesken kaiken. Se tunsi, kuinka suoraan sen kuonolle putoili vesipisaroita eikä sen nukkumisesta tullut enää mitään. Eihän kevät voi vielä tulla, se ihmetteli ja kömpi hieman äreänä ulos pesästään?
Tässä lapsille suunnatussa joulunäyttelyssä selviää, mikä aiheutti unien keskeytymisen tällä kertaa ja mistä muista syistä karhu saattaa herätä kesken talviunen.
2.9.–8.10.2008
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
KUIKKAJÄRVI
Pekka Lehtosen luontovalokuvia

Kuopion museossa avautuu 2.9.2008 dosentti Pekka Lehtosen Kuikkajärvi-näyttely. Lehtonen on espoolainen valokuvausharrastaja. Hän kuvaa etupäässä luontoa, lähinnä Järvi-Suomessa ja Saaristomerellä, mutta harrastaa myös matkakuvausta. Lukuisia hänen kuviaan on painettu kirjoihin ja lehtiin ja hän on voittanut n. 200 palkintoa valokuvauskilpailuissa. Nyt esillä oleva näyttely on kiertänyt Suomea keväästä 2007 asti ja se oli esillä myös Kyproksessa joulukuussa 2007.
Kuikkajärvi kertoo valokuvin kuikkien elämästä karulla keskisuomalaisella järvellä. Kuikka on täysin vesielämään sopeutunut laji, joka viettää jopa 99 % elämästään vedessä. Mestarisukeltajana se tavoittaa helposti kalaa saaliikseen. Kapea ja suhteellisen lyhyt siipi sekä raskas ruumiinpaino tekevät kuikasta kankean lentäjän. Se tarvitsee tuulesta riippuen 50–200 m pitkän kiitoradan päästäkseen vedestä ilmaan.
Kuikalla on harvinaisen monipuolinen signaali- ja äänijärjestelmä lajikumppaneiden yhteydenpitoa varten. Myös kuikan sosiaalinen elämä monine mm. parvielämään liittyvine rituaaleineen kertoo seurallisesta lajista.
Kuikka aloittaa pesinnän 6–7-vuotiaana ja voi elää jopa yli 25-vuotiaaksi. Kuikkien pariside on elinikäinen. Pesällä kuikka on hyvin arka ja pesä tuhoutuu usein sen seurauksena, että ihmiset ovat tulleet saareen, jolloin kuikka poistuu pesältä. Ihmisten lähdettyä varis vie munat ennen kuin kuikat uskaltavat palata pesälle. Suomessa pesii 5000–7000 kuikkaparia.
10.5.–27.8.2008
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerroksen parvihuone
JÄÄKAUDEN JÄLJET

Luonnossa liikkuessa jääkauden jälkiä näkee kaikkialla, jos vain osaa katsoa! Kilometrien paksuinen mannerjäätikkö muovasi rajusti Suomen kamaraa ja jätti ihailtavaksemme esimerkiksi suuria siirtolohkareita, hienoja harjumuodostelmia ja uurteisia silokallioita. Valtavan mannerjään sulaessa suurin osa maastamme jäi veden alle, ja maankuoren hitaasti noustessa ympäristö muuttui moneen kertaan viimeisten 10 000 vuoden aikana.
Kuopionkin maisema on eri aikakausina muistuttanut niin ulkosaaristoa, tunturien tundraa kuin rehevää keskieurooppalaista lehtimetsää. Vielä tänäkin päivänä Kuopio on aivan ydinkeskustaa myöten täynnä jääkauden jälkiä – mutta millaisia?
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
VÄRISTYKSIÄ
Räiskyvää luonnonväritietoutta
Väristyksiä -näyttely avaa ovia värien kiehtovaan maailmaan. Näyttelyssä tutustutaan luonnonväreihin ja niiden räiskyvään historiaan sekä kerrotaan värien alkuperästä ja erilaisista käyttötavoista.
Näyttelyssä esitellään runsaasti kasviperäisiä väriaineita ja esillä on näytteitä värikasveista luonnontieteellisen museon kasvikokoelmasta. Indigo, joka on yksi tunnetuimmista värjäysaineista, esittäytyy näyttelyssä afrikkalaisissa kankaissa ja vaatteissa.
Esillä on myös luonnonväreillä maalattuja ikoneja ja upea ikat-tekniikalla värjätty feloni Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmista.
Vanhan perinnemaalin, punamullan, keittoa opetetaan videolla, josta voi poimia reseptin kotiin viemisiksi. Leponurkkauksessa on mahdollisuus tutustua vanhoihin kasvivärjäysoppaisiin tai ammentaa tietoa vaikkapa värjäysaineiden vaikutuksista.
Näyttelyssä kerrotaan myös monenlaista muuta asiaa väreistä ja niiden ominaisuuksista. Lapset voivat pelata väripelejä, tehdä väritestejä tai löytää omat lempi- ja suojavärinsä.
Näyttelyn on tuottanut Suomen käsityön museo, Kuopion luonnontieteellinen museo on sitä täydentänyt.
5.3.–27.4.2008
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. krs parvihuone
SAFARISEIKKAILU AFRIKASSA
Jari J. Heinon valokuvia ja Sari Bambergin runoja
Näyttely koostuu Jari J. Heinon n. 50 valokuvasta, jotka välittävät oivallisesti muoto- ja tuokiokuvia villieläimistä Tansanian luonnonpuistojen – Arushan, Tarangiren, Ngorongoron, Serengetin ja Manyaran – eri savannityypeillä kuin myös Grumeti-joella ja Victoria-järvellä. Kuvat nitoo yhteen Sari Bambergin aiheisiin kirjoittamat eläin- ja savanniaiheiset runot.
28.11.2006–28.1.2007
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. krs parvihuone
POHJOLAN VALKEAT ELÄIMET
Kuopion luonnontieteellisen museon joulunäyttelyn teemana on tänä vuonna Pohjolan valkeat eläimet.
Monet pohjoisten leveysasteiden eläimistä ovat valkoisia. Ne eivät ole välttämättä kuitenkaan valkoisia kaikkina vuodenaikoina tai koko elämäänsä.
Vaaleudesta on talvella ainakin kahdenlaista hyötyä. Valkoinen on suojaväri, jonka ansiosta eläimet sulautuvat hyvin lumiseen maastoon. Lisäksi vaalea turkki tai höyhenpeite on myös lämpötaloudellisesti edullinen, eikä eläin palele kovallakaan pakkasella.
Esimerkiksi metsäjäniksen turkki toimii paitsi erinomaisena lämmöneristeenä myös lämmönjohtimena. Valkoiset karvat heijastavat auringonsäteitä ja kuljettavat niiden sisältämän lämpöenergian turkin juureen. Tummempi iho ottaa sen talteen, ja karvakerros estää lämpöä karkaamasta. Kuohkean turkin sisältämä ilma lämpenee, ja turkki pysyy lämpimänä.
Näyttelyssä voi myös pohtia, mitä etua eläimille on siitä, että ne ovat sopeutuneet elinympäristöönsä.
22.11.2006–14.1.2007
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
LUONTOMUSEO
Ilkka Halson luontokuvia

Kuopion museossa avautuu 22.11. valokuvataiteilija Ilkka Halson näyttely nimeltä Luontomuseo. Halso on rakentanut monumentaalisiin, jylhiin maisemakuviinsa digitaalisesti yllättäviä elementtejä: luontokohteet on ympäröity suojarakenteilla, jolloin ne ovat turvassa ihmisen vaikutuksilta – museoituina.
Näyttelyssä on teoksia Luontomuseo ja Restauraatio -nimisistä sarjoista. Kuvien toteutus on vienyt vuosia; ensimmäisten kolmen Luontomuseo-sarjan kuvan tekemiseen kului aikaa kolme vuotta, katettu Kitkajoki on yksi niistä.
Ilkka Halso syntyi v. 1965 Orimattilassa, missä hän myös nykyään asuu ja työskentelee. Hän valmistui taiteen maisteriksi v. 1992 Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen laitokselta. Hänellä on ollut lukuisia näyttelyjä sekä kotimaassa että ulkomailla vuodesta 1989.
Halso sai Nuori Suomi -palkinnon v. 1994 ja oli mm. Fotofinlandia-kilpailun finalisti vuosina 1991, 1996 ja 2000. Hänelle on myönnetty lukuisia apurahoja, viimeksi valtion viisivuotinen työskentelyapuraha vuosille 2002–2006.
Ilkka Halso jatkaa työtään maailman pelastamiseksi. Hän esittää suunnitelmiaan kirkkaammaksi ja kestävämmäksi tulevaisuudeksi.
7.6.–5.11.2006
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerros parvihuone
KASVIEN KATOAVAA AATELIA
Muutoksia Kuopion kaupungin kasvistossa yli sadan vuoden ajalta
Kuopion seutu tunnetaan rehevistä lehdoistaan ja hienosta kasvilajistostaan. Toista sataa vuotta jatkuneen museotyön ja kasvitieteellisen tutkimus- ja harrastustoiminnan ansiosta alueelta on käytettävissä poikkeuksellisen kattavat tiedot kasviston muutoksista 1800-luvulta lähtien.
Kuopion luonnontieteellisen museon kesänäyttelyssä Kasvien katoavaa aatelia esitellään kasveja, jotka lähinnä ihmisen toiminnan vuoksi ovat menettämässä jalansijaansa Kuopion seudulla. Samalla se johdattaa luonnontieteellisen museon ja savolaisen kasviasian-tuntemuksen yli satavuotiseen historiaan.
Viime vuosisata oli Kuopiossakin kasvilajiston muuttumisen aikaa. Kymmeniä lajeja näyttäisi kokonaan hävinneen kaupungin alueelta, ja lähes 50 harvinaisen kasvin säilyminen on vain muutaman esiintymän varassa.
Näyttelyn tavoitteena on havahduttaa katsoja huomaamaan kasviston vähittäinen köyhtyminen ja monien aiemmin yleistenkin lajien varsin nopea väheneminen sekä herättää ajatuksia ympäristössämme ja kulttuurissamme tapahtuvien muutosten vaikutuksista luontoon. Viime vuosina hieman lamassa ollut savolainen kasviharrastuskin kaipaa piristystä, jotta kasviasiantuntemuksen satavuotiset perinteet säilyisivät.
21.5.–3.9.2006
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
HYVÄ PAHA SUSI
Onko susi villi, vapaa ja jalo ystävämme, vai pelottava, ihmisten henkeä ja terveyttä uhkaava peto? Miksi koiria rakastetaan, mutta susia vihataan? Miksi karhu on Metsän kuningas, Mesikämmen, Nalle, mutta susi Irvihuuli, Kaihisilmä ja Roukkohammas? Entä onko sudelle tilaa nykypäivän Suomessa?
Näihin ja moniin muihin susikysymyksiin löytyy vastauksia Kuopion luonnontieteellisen museon kesänäyttelystä Hyvä Paha Susi .
Näyttelyssä kerrotaan millainen susi on eläinlajina, ihmisen vihollisena ja ystävänä, tutkimuskohteena ja riistaeläimenä. Esille tuodaan myös nykypäivän ihmisten monenlaiset susinäkökulmat ja esitellään Suomen susihistoriaa suurista susijahdeista suden suojeluun. Näyttelyssä esitellään myös satujen, tarinoiden ja modernin populaarikulttuurin susi – susi ihmisten mielessä ja kielessä. Ja myös, millaista oli joutua konkreettisesti suden suuhun.
Näyttelyn tarkoituksena on tarjota monipuolinen annos susitietoutta ja saada näyttelyvieraat pohtimaan omaa suhdettaan suteen. Onko susi sittenkin kuin ihminen – hyvä ja paha? Ehkäpä juuri siksi siihen on niin vaikeata suhtautua neutraalisti.
Näyttelyn on tuottanut Suomen Metsästysmuseo ja Kuopion luonnontieteellinen museo.
1.2.–9.4.2006
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
KUVIA UNKARISTA
Sándor Zsila
Sándor Zsilan luontokuvat ovat korkeatasoisia ja näyttely kokoonpanoltaan monipuolinen. Lintu- ja kasviaiheiden lisäksi mukana on myös hieman tavanomaisuudesta poikkeavat maisemat. Kuvista välittyy aito hetken tunnelma.
Zsila syntyi Budapestissä v. 1958. Hän on ollut NIMRÓD-valokuvaseuran jäsen vuodesta 1980 ja Unkarin Luontokuvaajien Liiton naturArtin jäsen vuodesta 1990. Kassan Thália Teatterin valokuvaajana hän on toiminut vuosina 1994–1995. Hän on Unkarin Valokuvataiteen Liiton Luonnonystävien Ryhmän perustajajäsen ja opettanut vuodesta 2000 luontokuvausta Budapestissä, Marcibányi térin Kulttuurikeskuksessa. Hän on myös Unkarin suurimman luontokuvaajien liiton (Fényecset) perustaja ja puheenjohtaja.
”Zsila Sándor on voittanut lukuisia palkintoja ja hänen asemansa Unkarin valokuvataiteessa vakiintui Unkarin II Valokuvaviikolla järjestetyn näyttelyn saaman suuren suosion ansiosta. Zsila Sándor on pysyvästi ottanut paikkansa Unkarin luontokuvaajien parhaimmistossa.” – Szarka Klára (Foto Videó, 1999/3 syyskuu)
30.10.2005–8.1.2006
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerros parvihuone
LINTUSAIRAALA
Katri Suonio / Lintusairaala-tilateos
Kuopion museon toisessa kerroksessa on 30.10. – 20.11.2005 luokanopettaja/kuvataiteilija Katri Suonion tilateos Lintusairaala.
Teos koostuu 16 pikku sängystä, joissa ”potilaat” pötköttelevät hyvässä hoidossa. Linnut ovat Kuopion luonnontieteellisen museon nahka- ja opintokokoelmista.
Katri Suonio taustoittaa näyttelyä: ”Ajatus teoksesta syntyi muutama vuosi sitten, kun sain museon kokoelmista lintuja malliksi kuvaamataidon tunnille. Ne näyttivät minusta samanlaisilta kuin se ikkunaan lentänyt ja tuupertunut tuulihaukka, jonka pikkutyttönä löysin parvekkeelta. Laitoin sen silloin nukensänkyyn peiton alle pitsilakanoihin nukkumaan. Kuvittelin sen vielä lentävän, mutta niin ei käynyt. Nyt näillä linnuilla on oma peti. Lintusairaala on eräs kohtaaminen ihmisen ja luonnon välillä.”
1.12.2005-8.1.2006
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerros
JOULUKUUSEN ASUKKAAT
Kuopion luonnontieteellisen museon tämänvuotisessa joulunäyttelyssä esitellään joulukuusessa asustavia hyönteisiä. Metsässä, kuusen tuuheiden oksien suojissa asustelee runsaasti pieniä selkärangattomia eläimiä. Suuri osa niistä varisee maahan, kun kuusi kaadetaan ja enimmät lumet ravistellaan pois. Kotiin asti kantautuu kuitenkin tuhansittain mikroskooppisen pieniä ja vähän suurempiakin ötököitä. Yhdestä joulukuusipuusta saattaa löytyä jopa 200 000 pieneliötä.
Kodin lämmössä hyönteiset heräävät horroksestaan ja ottavat siivet selkään tai jalat alleen. Ne eivät kuitenkaan ole ihmiselle tai edes kodin huonekasveille vaaraksi. Lähes ainoa näkyvä merkki näistä joulun pienistä vieraista on lisääntyvä pörinä ikkunoiden tuntumassa.
Useimmat näistä pieneliöistä lähtee liikkeelle jo muutaman tunnin kuluessa. Lentokykyiset hyönteiset räpistelevät kohti valoa asunnon ikkunoihin. Pienimmät kuolevat jo parissa päivässä huoneilman kuivuuteen ja loputkin menehtyvät vähitellen.
3.10.–24.10.2005
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
VUODEN LUONTOKUVAT 2005

kuva: Jari Vanhakylä
Kuopion museossa avautuu maanantaina 3.10. Vuoden luontokuvat 2005 -näyttely.
Pohjoismaiden suurimman jo 25. kerran järjestetyn luontokuvakilpailun voitti kaikkien aikojen nuorin kuvaaja, 17-vuotias abiturientti Jari Vanhakylä kuvalla ”Sateen jälkeen”. Kilpailu oli hänelle ensimmäinen. Kuva osallistui Kasvit -sarjaan ja karsiutui voittajaksi runsaan 4300 kuvan joukosta.
Kaarinalainen Vanhakylä otti voittoisan kuvan vain neljä päivää ennen kilpailun sulkeutumista perheen mökkirannassa Taivassalossa. Ranta-alpi on kuvattu osana karua merenrantamaisemaa. Kuva on ensimmäinen kiinteäobjektiivisella digipokkarilla kuvattu Vuoden Luontokuva.
Tuomaristo perusteli valintaansa: ”Raikas, taidokkaasti sommiteltu kuva, joka herätti kaikkien tuomareiden huomion jo ensimmäisessä katselussa. Kuvaaja on toteuttanut rohkean näkemyksen, jota voi katsoa pitkään. Tuomaristo oli valinnastaan yksimielinen.”
Kilpailussa oli tänä vuonna kaikkiaan kuusi yleistä sarjaa sekä nuorten sarja. Ensimmäistä kertaa mukana olleen nuorten sarjan voitti 15-vuotias Anna Säkkinen Kuusamosta kuvalla ”Syksyn peili”.
Raatiin kuuluivat uutissuunnittelija Matti Mehtola (pj), luontokuvaaja Hannu Hautala ja valokuvaaja Soile Siltanen.
Kilpailun voittaja, sarjavoittajat ja 23 kunniamaininnan saanutta kuvaa muodostavat perinteisen Vuoden Luontokuvat -näyttelyn, joka kiertää 13 eri paikkakunnalla Helsingistä Enontekiölle.
13.2.–17.4.2005
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
ONKO HAJUA?
Onko hajua? -näyttely haistelee kulttuurimme käsitystä hajusta sekä hajuaistista. Monet hajut ovat niin arkipäiväisiä, ettemme niitä huomaa tai emme puhu niistä. Hajuttomuutta ihannoidaan ja luonnollisia hajuja muutetaan keinotekoisilla aineilla: hienhajua peitetään hajustetuilla deodoranteilla, puhdistusaineisiin lisätään sitruunan tai männynraikkautta, saunaan lisätään saunatuoksuja, ruusuilla hajustetut tuotteet tuoksuvat enemmän kuin aidot ruusut.
Vaikka näyttely alkaakin nenäkkäästi – noin 200:lla erilaisella hajuelimellä, pääasiassa ovat hajut, eivät esineet. Ensimmäisenä tulijan haistaa taiteilija Arja Jäppisen valtava krokotiilin kuono. Muita haistelijoita ovat olleet toteuttamassa Kuopion kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataideryhmät.
Tässä koululaisille suunnitellussa näyttelyssä saa olla utelias: nenänsä voi työntää joka paikkaan ja haistella. Haju – hetkellisenä ja toisaalta yli esteiden leviävänä – on vangittu purkkeihin ja erilaisiin tiloihin. Museoesineet eivät vitriinien takaa yleensä haise tai tuoksu ja kuitenkin hajuaisti on paras muistiaisti.
Haistelun lisäksi näyttelyssä voit istua kuusireikäisessä huussissa, kaivaa nenää tai sukeltaa tuoksutunneliin pelkän hajuaistin varassa. Koululaiset voivat hiihtolomallaan tulla museoon pelaamaan hajupelejä, eikä näyttely ole kielletty aikuisiltakaan. Näyttely sisältää koululaisille tehtävärastit, joita suunnistetaan hajuaistin varassa.
Lasten työpajatilaan on koululaisilla mahdollisuus tuoda itse ideoimansa nenä. Materiaalin valinta on vapaa. Työpajassa on mahdollisuus piirtää hajuelimiä tai tuoksumuistoja.
Näyttelyn tuottaja on Suomen käsityön museo (Jyväskylä) Sen visuaalisesta toteutuksesta on vastannut Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n ylläpitämä ja Keski-Suomen TE-Keskuksen rahoittama Työtaito-hanke. Näyttely on saanut Museovirastolta valtionavustusta.
28.11.2004-30.1.2005
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerros parvihuone
ELÄINTEN JÄLJILLÄ
Näyttely jatkuu ilman tonttuja 11.1.–30.1.2005
(Joulun jäljillä 28.11.2004–9.1.2005)
Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää jälleen joulunäyttelyn lapsille ja lapsenmielisille. Tänä vuonna teemana on eläinten jäljet.
Joulunajan luminen metsä on kuin arvoituksellisia hieroglyfejä täynnä. Eläimet, niin suuret löntystäjät kuin pienimmät piipertäjätkin jättävät oman kokoisensa ja näköisensä kuvion hangelle ilmaisten, että metsä on elämää tulvillaan myös keskitalvella. Jälkiä vilistää ristiin rastiin, mutkitellen ja suoraviivaisesti, välillä kadoten ja taas äkkiä esiin tupsahtaen. Joulun aikaan näitä kuvioita sotkee tietysti myös satojen kiireisten pikku tonttujen töppösten jäljet. Ja löytyneekö muulloin kuin tähän aikaan vuodesta myöskään Petteri-poron vauhdikasta jälkijonoa!
Vanha viisas huuhkaja on päättänyt kutsua metsänväen jälkikurssille; onhan eläintenkin syytä tietää onko lähistöllä joku, jolta on suojauduttava tai jonka seuraan voi rauhassa lyöttäytyä. Ja mikäs sen parempi ajankohta kuin joulunalus, jolloin rauha vallitsee ja kaikki eläimet voivat kokoontua yhteen sulassa sovussa. Seminaariin onkin osallistunut melko kirjava joukko!
Nyt kutsumme saman tien myös kaikki lapset tunnistamaan jälkiä Kuopion museoon. Oudoltakin näyttävää jälkijonoa seuraamalla saattaa periltä löytyä tuttuakin tutumpi otus. Jälkikouluun sisältyy myös koe, jossa tietosi testataan. Kaikki oikein vastanneet osallistuvat arvontaan. Pienemmät lapset voivat jäljittää tonttuja ja selvittää, mihin ne ovat kipaisseet.
27.9.–18.10.2004
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
VUODEN LUONTOKUVA 2004

Kuopion museossa avautuu 27.9. Vuoden luontokuva 2004 -näyttely. Esillä on kaikki kilpailun palkitut ja kunniamaininnan saaneet kuvat, yhteensä 30 otosta.
Suomen suurin luontokuvakilpailu järjestettiin jo 25. kerran. Edellisten vuosien tapaan kilpailussa oli nytkin kolme sarjaa: Pohjoinen valo -sarja, Yleinen sarja ja Sommittelu ja muoto -sarja.
Mikkeliläisen Ilpo Aallon huurteista jokimaisemaa esittävä panoraama on Vuoden luontokuva 2004. Tänä vuonna kilpailua oli uudistettu niin, että yhdeksän finaaliin päässyttä kuvaa esiteltiin tv-kanava Nelosella ja yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan internetin kautta. Tämä ainutlaatuinen yleisön suosikin valinta sai nettisurfailijat liikkeelle ja ääniä annettiin lähes yhdeksän tuhatta kappaletta. Voittajaksi selviytynyt Harri Luojuksen ottama ”Siili”-kuva sai noin 1900 ääntä ja toiseksi susituin oli Ilpo Aallon ”–34°C” noin 1500 äänellä. Tuomariston ja yleisön mielipiteet olivat siis hyvin lähellä toisiaan. Kilpailuun otti osaa 352 kuvaajaa, joista naisia oli reilu kymmenesosa.
Ilpo Aalto (46) on kolmannen polven mainonnan suunnittelija ja mainosalan yrittäjä. Hän on kuvannut luontoa vuodesta 1976, ja mieluisia kuvausaiheita ovat mm. maisema- ja lähikuvat. Aalto on tehnyt kaksi kirjaa, ja hänen kuviaan on julkaistu myös useissa muissa teoksissa. Ennen tämänvuotista täysosumaa Aalto oli jo saanut kunniamainintoja aiemmissa Vuoden luontokuva -kilpailuissa. Voittoisa kuva syntyi kirpeänä tammikuun pakkaspäivänä Mäntyharjun Kaivannonkoskella.
Kilpailun tuomareina toimivat valokuvaaja Pekka Potka, toimittaja Veikko Neuvonen ja lintuharrastajanakin tunnettu näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius. He kommentoivat voittokuvaa näin: ”Kuvaaja on saanut taltioitua filmille pakkaspäivän tunnelman erinomaisesti. Hienosti jaetulla kuva-alalla on upeat sävyt vedessä, lumessa ja huurteisissa puiden rungoissa sekä oksistoissa. Puissa kahteen paikkaan osuva auringon valo kruunaa hyvin sommitellun kokonaisuuden. Täydellinen, loistavasti toteutettu valokuva.”
Kilpailun historiassa on harvinaista, että maisemakuva nousee voittajaksi. Useimmiten Vuoden luontokuvaksi on valittu lintukuva tai muu teknisesti haastava eläinkuva. Tuomariston tämänvuotinen valinta osoittaa, että klassinen, huolellisesti sommiteltu valokuva pitää edelleen pintansa, vaikka digitaalikameroiden kehittyminen tuo nopeat tilannekuvat entistä useampien kuvaajien ulottuville
2.–4.9.2004
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
PERINTEINEN SIENINÄYTTELY
Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää jälleen jo perinteeksi muodostuneen suuren sieninäyttelynsä Kuopion museon (Kauppakatu 23) alakerran näyttelysaleissa.
Sienimetsään on jo päästy. Viime viikkoina satoisia lajeja ovat olleet koivunkantosieni ja kantarelli, paikoin haperotkin. Kehnäsieni nostaa jo päätään, mutta herkkutattien ja rouskujen pääsatoa vielä odotellaan. Sateinen syksy tuonee mukanaan vielä mainion suppilovahverosadon.
Näyttely on avoinna torstaina ja perjantaina 9-18 ja lauantaina 9-16. Sienineuvontaa ja sienten tunnistusta on tarjolla koko näyttelyn ajan.
19.5.-22.8.2004
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
KOIRA
Mikä koira on? Mistä se on polveutunut ja kuinka sen esi-isä susi lopulta kesyyntyi ihmisen palvelijaksi, seuralaiseksi ja ystäväksi. Mikä koiran rooli on ollut eri aikakausina suhteessa ihmishistoriaan? Mitkä ovat koiran kehitysvaiheet, miten se aistii ja kommunikoi ja mitä se on anatomisesti? Tämä ja miltei kaikki muukin oleellinen koirasta ja koiran elämästä paljastuu tämänvuotisessa Kuopion luonnontieteellisen museon kesänäyttelyssä.
”Koiran virka” ihmisen palvelijana on ja on ollut hyvin monimuotoinen. Koira on ansainnut ylläpitonsa mm. osallistumalla maatalon töihin, valjakkokoirat ovat osaltaan mahdollistaneet pohjoisten kansojen hengissä säilymisen ja koirat ovat pelastaneet ihmisiä lumivyöryistä ja raunioista ja ne ovat osallistuneet sotiin. Koirat ovat työssä poliisissa ja tullissa, avustavat näkö-, kuulo- ja liikuntavammaisia, ja niitä käytetään terapiahoidoissa. Koirat ovat edelleen päteviä karjankaitsijoita ja metsästyksessä lyömättömiä apulaisia. Koira on uskollinen talon vahti ja seura isännälleen. Koiran ympärillä pyörii myös valtaisa koiratarvike- ja koiranruokateollisuusbisnes. Näyttelytoiminnan ja koirakilpailujen myötä koirasta on tullut ihmiselle tärkeä harrastus.
Muinaisten korkeakulttuurien aikakirjoista ympäri maailman on löydetty kuvauksia koirista; niitä ikuistettiin usein arkipäivän esineisiin. Koirien metsästystaito inspiroi jo hyvin varhain taiteilijoita luolamaalauksiin – koira onkin yleinen aihe taiteessa.
Monet koirat ovat vuosisatojen aikana tulleet kuuluisiksi joko rohkeutensa, uskollisuutensa tai suurten tekojensa ansiosta. Tunnetuin koira lienee avaruuskapseli Sputnikin mukana avaruuteen lähetetty Laika. Koirat esiintyvät sankareina myös sarjakuvissa, ne on inhimillistetty saduissa, ja niistä on tullut elokuva- ja sirkustähtiä.
Edellisen lisäksi näyttelyssä kerrotaan myös koiran jalostuksesta, kasvatuksesta ja koulutuksesta nykypäivänä.
Näyttely rakentuu kuvista, teksteistä ja dioraamoista, joissa on myös täytettyjä koiria sekä koiran sukuun liittyviä eläimiä. Esillä on mm. kuuden siperianhuskyn muodostama koiravaljakko, bernhardilaiskoira, rauniokoira hovawart sekä metsästyskoiria. Grimmin veljesten sadusta Bremenin soittoniekat on esillä installaatio ”Aasi, koira, kukko ja kissa”.
Näyttelyn tuottaja on Westfälisches Museum für Naturkunde, Münster, Saksa. Se oli esillä viime vuonna Salzburgissa Itävallassa. Paikallinen toteutus on Kuopion luonnontieteellisen museon.
14.3.-13.4.2003
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerros parvihuone
KONSERVOINTITAIDON UUSIA MESTAREITA
Konservaattoreiden mestaritöitä Kuopion museossa
Riihimäen erämessuilla on järjestetty Nordens Preparat -eläintentäyttökilpailu jo kymmenen kertaa. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi ja vuonna 1998 se pidettiin Euroopanmestaruuskilpailuna. Viime vuonna kilpailussa oli yhteensä 59 työtä kuudeltatoista eri tekijältä.
Kilpailun avoimen luokan kaikki sarjavoitot ja aloittelijoiden luokassa yksi sarjavoitto tulivat Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon konservaattoreille. Kaiken kaikkiaan Keskusmuseon edustajat sijoittuivat hyvin ja vastaanottivat myös Best of Show -palkinnon. Italiassa järjestetyissä EM-kisoissa vuonna 2002 Keskusmuseon konservaattori Jani Peura voitti Euroopan mestaruuden jo toistamiseen. Osallistumisestaan asti ovat konservointioppilaat saaneet sarjavoittoja Nordens Preparat -kisoista sekä useaan otteeseen Best of Show -palkinnon.
Luonnontieteellinen keskusmuseo on koonnut noin 30 palkittua täyttötyötään näyttelyksi. Esillä on lintuja, nisäkkäitä ja kaloja kuudelta eri tekijältä. Työt ovat uniikkitaiteeseen verrattavia; luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattitutkinnon suorittaneelta edellytetään paitsi taiteellista lahjakkuutta, mittasuhteiden tajua ja värisilmää, myös teknistä kykyä soveltaa erilaisia materiaaleja. Hänellä on oltava myös hyvät eläin- ja kasvitieteen pohjatiedot sekä kyky pystyä hyödyntämään työssään anatomisia valoksia, valokuvia, kirjallisuutta, luontovideoita sekä muuta oheismateriaalia. Mestarityöt ovat nähtävillä museon toisessa kerroksessa 13.4.2003 saakka.
15.1. – 2.3.2003
Kuopion museo
Kauppakatu 23
2. kerros parvihuone
ELÄIMELLISTÄ MENOA!
Näyttely koostuu Ilta-Sanomien ikimuistoisimmista eläinuutisista ja esittelee toistasataa lähimenneisyyden uutisklassikkoa Ruokolahden leijonasta Liekki-sonnin seikkailuihin ja itsevalaiseviin silakoihin, mutta mukana on vanhempiakin otsikoihin yltäneitä eläinmaailman tapauksia: 1960-luvulla seurattiin Porvoon suuria käärmekäräjiä, pandakarhujen poliittista romanssia ja ihmeteltiin Keravan asemalle ilmestynyttä virtahepoa!
Näyttely on Päivälehden museon toteuttama Ilta-Sanomien 70-vuotisjuhlan kunniaksi ja se oli esillä Päivälehden museossa Helsingissä kesällä 2002.
29.11.2002 – 2.2.2003
Kuopion museo
Kauppakatu 23
1. kerros
HUOMEN
Geeniteknologiaa Kuopiossa
Näyttelyssä esitellään muuntogeenisten eläinten tuotantoa ja käyttöä, missä Kuopion yliopisto on ollut Suomessa edelläkävijänä hankkeesta vastanneen professori Juhani Jänteen tutkimusryhmän voimin. Maallikoille hyvin vaikeatajuista geeniteknologiaa havainnollistetaan sanojen, kuvien, esineiden ja multimedian avulla. Esillä on myös runsaasti vuosien mittaan julkisuutta saanut Huomen-hieho – maailmaan toisena syntynyt siirtogeeninen nauta – ensimmäistä kertaa täytettynä. Huomenen tarina kerrotaan sen suunnittelusta syntymään ja aina kuolemaan saakka.
Näyttelyssä kiinnitetään huomiota etujen ohella myös vaikeuksiin, jotka liittyvät siirtogeenisten tuotantoeläinten käyttöön ”lääketehtaina” hoidollisten proteiinien kuten epon tuotannossa. Siinä otetaan kantaa myös eläinten hyvinvointiin ja eettisiin kysymyksiin sekä kerrotaan Huomen-hankkeen merkityksestä Kuopion seudulle.
Asiasisällöstä ovat vastanneet bioteknologian professori, dekaani Juhani Jänne A.I. Virtanen -instituutista ja kehityspäällikkö, FT Minna Hendolin Kuopion Teknologiakeskus Tekniasta. Näyttelyarkkitehtina on ollut Seppo Korkeila Vantaalta, ja Huomen-hiehon vaativan konservointityön on suorittanut ylikonservaattori Ari Puolakoski Porvoosta. Toteutus on Kuopion luonnontieteellisen museon.