Kuopion museo 100-vuotta

Arkkitehti J. V. Strömbergin piirtämä jugendtyylinen Kuopion museo valmistui 1907. Siihen asettuivat Kuopion Isänmaallisen Seuran kultuurihistoriallinen ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen luonnontieteellinen museo. Näin toteutui lehtori Benjamin Ståhlbergin ajatus yhdestä “kunnollisesta Kuopion museosta” , jota hän kaavaili kirjasessaan Suunnitelma Kuopion museolle (1901).

Ainutlaatuista itäsuomalaista toimintakulttuuria

Kirjallinen, opittu luonnonhistoria on melko uutta, vain muutamien sukupolvien ikäistä. Sitä edeltävä kausi on kansanomaisten uskomusten ja perinnetiedon aikaa.

Kuopiossa 1897 käynnistynyt maakunnallinen luonnontieteellinen museotoiminta oli ainutlaatuista – vastaavaa oli olemassa vain Helsingissä. Omaleimaisuus korostui itäsuomalaisuudessa ja kansanvalistuksen, kasvatuksen ja opetuksen painotuksissa.

Kuopion museo on ollut uusien asioiden ja aatteiden esittelyfoorumi. Museolle on koottu kokoelmia ja havaintoja ilmiöiden rakennusaineiksi, luettu ääneen darwinismin ja perinnöllisyyden uusia oppeja, pidetty esitelmiä aina tähtitaivaista pernaruttobakteereihin.

Museon tulee sekä opettaa että kasvattaa, todettiin varhaisissa toimintatavoitteissa. Samalla korostettiin esteettisiä näkökohtia. Mukana havainnoinnissa ja ajatusten kehittelyssä olivat niin alan oppineet kuin maallikotkin.

Hämmästyttävä monimuotoisuus kirjana

Vuonna 2007 ilmestyneessä kirjassa Hämmästyttävä monimuotoisuus on katkelmia luonnonhistoriasta ja paikallisista toimintakulttuureista. Tapahtumat ja niistä tallennetut dokumentit hahmottavat itäsuomalaisten ihmisten luontosuhdetta ja erityisesti ympäristökasvatuksen varhaisvaiheita. Tutkimusotteen lisäksi korostuvat ympäristöesteettinen ja -eettinen näkökulma – niitä ovat tukeneet yhtä hyvin Juhani Ahon kuin von Wrightien perintö, joita kansanvalistaja-museomiehet ovat vaalineet.

Kirjassa nostetaan esiin kohtaamisia, ensitapaamisen ainutlaatuisuutta, tapahtumien ketjuja. Runsaiden havaintojen historiallinen katsaus on omistettu “luurankoisille” linnuille, kaloille ja nisäkkäille kuopiolaisen A. J. Melan ja hänen kirjansa Suomen luurankoiset (1882) viitoittaessa tietä.

Hämmästyttävä monimuotoisuus oli FT Jukka Kauppisen pitkän työn tulos. Runsain kuvin varustettu kirja on 240-sivuinen.