• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Konttilan aitan luontonäyttely
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
    • Yhteydenottolomake
Kuopion kaupungin museot

Retki: Kolin kansallismaisema

8.3.2019

Kukapa ei tunnistaisi Suomen kuuluisinta kansallismaisemaa. Ukko-Kolin huipulta avautuva näkymä alas Pieliselle on innoittanut lukuisia taiteilijoita ja luonnonystäviä Juhani Ahosta Eero Järnefeltiin, Jean Sibeliukseen ja I.K. Inhaan. Kolille avattiin Suomen ensimmäinen merkitty luontopolku jo vuonna 1896, ja Koli on ollut jo kauan rakastettu matkailukohde. Matkailijoiden suosiosta huolimatta – tai osittain sen takia – alueelle perustettiin kansallispuisto vasta vuonna 1991.

Nykyään Koli on yksi Suomen suosituimmista kansallispuistoista. Viime vuonna jo yli 203 000 vierailijaa on käynyt ihastelemassa vaaramaisemia. Kauniina talvisena päivänä suosio ei ihmetytä.  Polut parhaille maisemapaikoille pysyvät auki kävelijöiden virran ansiosta. Varrelliset, nastapohjaiset talvikengät olivat kuitenkin täysin paikallaan, sillä edellisen päivän pyry oli kasannut jäisen polun päälle lumikerroksen.

Jylhät maisemat ovat olleet vielä monikertaisesti upeammat syntyessään mannerlaattojen törmäyksen seurauksena. Ikävä kyllä muinaista Karelidien vuorijonoa ei ollut ihailemassa vielä kukaan, sillä niihin aikoihin, lähes kaksi miljardia vuotta sitten, maapallon ainoat elävät olennot olivat yksisoluisia mikrobeja. Ajan myötä vuoristo on kulunut pehmeäpiirteisiksi vaaroiksi.

Kesäaikana Kolin monimuotoinen luonto näyttäytyy koko rikkaudessaan. Kolilta on havaittu peräti 4078 lajia, enemmän kuin mistään muusta suomalaisesta kansallispuistosta! Suuri lajimäärä on monipuolisten elinympäristöjen ansiota – Kolilla on vanhoja metsiä, järviä, pienvesiä ja perinnemaisemia – mutta havaittujen lajien määrään vaikuttaa merkittävästi myös tutkimusten ja lajistoselvitysten runsaus. Lukuisten kartoitusten lisäksi lajimäärää kasvattaa vuonna 2018 Kolilla järjestetty Bioblitz-tapahtuma, jossa lajiryhmien asiantuntijat etsivät ja kirjaavat 24 tunnissa mahdollisimman monta lajia tietyltä alueelta. Bioblitzin aikana löydettiin Kolilta jopa 1113 lajia, joista 370 oli kansallispuiston alueelle uusia. Monet lajiryhmät ovat edelleen huonosti tunnettuja, joten todennäköisesti Kolinkin lajimäärä kasvaa entisestään.

Kuuluisaakin kuuluisampi kansallismaisema Kolilla

 

Talvinen näkymä Kolilta alas kohti Pielisen järveä.

 

Suosituimmat polut pysyvät kävelykelpoisina talvellakin.

 

Harjanteen hanki uhmaa painovoimaa

 

Lakkapääpetäjä tykkykuorman alla. Kolilla voi monena talvena nähdä upeita tykkymuodostelmia viileän ilmaston ja alhaalla siintävän Pielisen ansiosta.

 

blogi

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Tiedote

Kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.–31.12.2023

Kuopion luonnontieteellisen museon kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.−31.12.2023 Kuopion Museokeskuksen uudet työ- ja kokoelmatilat valmistuvat keväällä 2023. Luonnontieteellisen museon kasvikokoelman muuttoa valmistelevat työt ovat

Lue lisää

Tweets by luontomuseo

Yhteydenottolomake >>

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste