Liito-orava ei ole pelkästään kirveenkoskemattomien aarniometsien asukki. Kuopiossa harmaat liitäjät viihtyvät myös asutuksen liepeillä, kunhan tarjolla on lehtipuita ruokailua varten ja isoja kuusia suojapaikoiksi. Tärkeitä ovat myös puustoiset yhteydet muihin metsiin. Liituri ei aina ole kovin ujo ihmisiä kohtaan: sopiva pesäpuu voi löytyä vaikka kerrostalon pihapiiristä, jos elinympäristö on muuten kelvollinen.
Silti hiljattain saatu vinkki yllätti. Liito-oravan papanoita on havaittu Väinölänniemellä, aivan Hannes Kolehmaisen patsaan lähellä! Kaupunkien puistot eivät yleensä ole liitureiden suosiossa, mutta joku pörröhäntä on kiistatta viettänyt aikaansa aivan Kuopion keskustan tuntumassa. Lieneekö Vänärin harmaaturkki Suomen urbaanein cityliituri?
Kuopiossa liito-oravakanta voi paikallisesti hyvin: kaupunkialueella Päivärannasta Pirttiin on arvioitu olevan noin 150 reviiriä. Monin paikoin kaupunkimetsämme tarjoavat liito-oravalle hyvät elinmahdollisuudet. Ja nämä samat metsät ovat usein meille ihmisillekin mieluisia virkistysalueita, joita kannattaa vaalia.
On kuitenkin muistettava, että Kuopion tilanne ei kerro koko totuutta. Valtakunnallisessa liito-oravaseurannassa havaittiin, että yli 90 % pohjoissavolaisten metsien tutkimusruuduista olivat liito-oravan osalta asumattomia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana liito-oravan kanta on Suomessa romahtanut yli 30 %, joten uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa liito-orava on jälleen luokiteltu uhanalaiseksi, vaarantuneiden luokkaan.
teksti ja kuvat: Mari Wikholm