• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Konttilan aitan luontonäyttely
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
    • Yhteydenottolomake
Kuopion kaupungin museot

Superurbaani cityliituri

29.4.2019

Liito-orava ei ole pelkästään kirveenkoskemattomien aarniometsien asukki. Kuopiossa harmaat liitäjät viihtyvät myös asutuksen liepeillä, kunhan tarjolla on lehtipuita ruokailua varten ja isoja kuusia suojapaikoiksi. Tärkeitä ovat myös puustoiset yhteydet muihin metsiin. Liituri ei aina ole kovin ujo ihmisiä kohtaan: sopiva pesäpuu voi löytyä vaikka kerrostalon pihapiiristä, jos elinympäristö on muuten kelvollinen.

Silti hiljattain saatu vinkki yllätti. Liito-oravan papanoita on havaittu Väinölänniemellä, aivan Hannes Kolehmaisen patsaan lähellä! Kaupunkien puistot eivät yleensä ole liitureiden suosiossa, mutta joku pörröhäntä on kiistatta viettänyt aikaansa aivan Kuopion keskustan tuntumassa. Lieneekö Vänärin harmaaturkki Suomen urbaanein cityliituri?

Väinölänniemen puistomaisema, jossa näkyy Hannes Kolehmaisen juoksijapatsas ja suuria puistopuita.
Näissä maisemissa on liito-orava todistettavasti elellyt.

 

Lähikuva liito-oravan keltaisista papanoista kuusen tyvellä.
Papanat paljastavat piileskelijän.

Kuopiossa liito-oravakanta voi paikallisesti hyvin: kaupunkialueella Päivärannasta Pirttiin on arvioitu olevan noin 150 reviiriä. Monin paikoin kaupunkimetsämme tarjoavat liito-oravalle hyvät elinmahdollisuudet. Ja nämä samat metsät ovat usein meille ihmisillekin mieluisia virkistysalueita, joita kannattaa vaalia.

On kuitenkin muistettava, että Kuopion tilanne ei kerro koko totuutta. Valtakunnallisessa liito-oravaseurannassa havaittiin, että yli 90 % pohjoissavolaisten metsien tutkimusruuduista olivat liito-oravan osalta asumattomia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana liito-oravan kanta on Suomessa romahtanut yli 30 %, joten uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa liito-orava on jälleen luokiteltu uhanalaiseksi, vaarantuneiden luokkaan.

teksti ja kuvat: Mari Wikholm

Ajankohtaista luonnossa

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Tiedote

Kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.–31.12.2023

Kuopion luonnontieteellisen museon kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.−31.12.2023 Kuopion Museokeskuksen uudet työ- ja kokoelmatilat valmistuvat keväällä 2023. Luonnontieteellisen museon kasvikokoelman muuttoa valmistelevat työt ovat

Lue lisää

Tweets by luontomuseo

Yhteydenottolomake >>

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste