• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Konttilan aitan luontonäyttely
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
    • Yhteydenottolomake
Kuopion kaupungin museot

Harvinaisen kasvin jäljillä Etelä-Savossa

17.9.2019

Sadepäivän voi käyttää huonomminkin kuin etsiskelemällä pienikokoista, hentoa ja harvinaista kasvia järven rantalietteiltä. Erittäin uhanalaisen lietetattaren tyypillisiä kasvupaikkoja ovat tulvaiset järvien, jokien ja jokisuistojen liejurannat. Lajin laajimmat ja runsaimmat esiintymät löytyvät Perämeren rannikon jokisuistoista Suomesta ja Ruotsista.

Lietetatar (Persicaria foliosa)

Suomen sisämaan esiintymillä menee heikosti. Monin paikoin lietetattarelle sopivat kasvupaikat kuten aiemmin avoimet ja laidunnetut rannat ovat kasvaneet umpeen vesien säännöstelyn ja rantalaidunnuksen loppumisen seurauksena. Etenkin järviruoko on vallannut alaa eikä lietetatar heikkona kilpailijana pärjää sulkeutuneessa ja korkeassa kasvillisuudessa.

Kasvin voi löytää matalasta vedestä tai märältä, usein avoimelta ja tulvavaikutteiselta rannalta liejunsekaiselta savi-, hieta- tai hiekkapohjalta. Lietetatarkannan koko vaihtelee vuosittain suuresti.

Viime viikolla tarkastettiin Pohjois- ja Etelä-Savon rajamailla seitsemän vanhaa kasvupaikkaa, joilla lajin tiedetään kasvaneen 1970-luvun jälkeen. Kasvi löytyi yhteensä neljältä paikalta. Esiintymät olivat niukkoja ja pienialaisia ja yksilömäärät vaihtelivat 5-50 välillä. Vuonna 2011 kahdelta paikalta tavattiin jopa satoja yksilöitä.

Esiintymien säilyminen pitkälle tulevaisuuteen edellyttänee laidunnuksen jatkamista tai rantojen säilymistä avoimina muilla keinoin sekä luontaista tulvadynamiikkaa. Tulevaisuus ei siten näytä kovin valoisalta lietetattaren sisämaan esiintymien kannalta.

Järven rannalla kasvaa suuria koivuja ja vesirajassa hieman ruovikkoa.
Rantalaidun, jonka vesirajassa lietetatar edelleen viihtyy.
Mutainen ranta, jossa on kumisaappaan jäljet. Kulkija on uponnut nilkkoja myöten mutaan.
Lietetatar hakusessa: kartoittajan jäljet mudassa.
Soraisella rannalla on laituri, vene ja lasten uimaleluja.
Lietetattaren esiintymä saunarannassa sorapohjalla, joka pysyy avoimena kulutuksen ansiosta.

Teksti ja kuvat Outi Vainio

Ajankohtaista luonnossa

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Tiedote

Kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.–31.12.2023

Kuopion luonnontieteellisen museon kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.−31.12.2023 Kuopion Museokeskuksen uudet työ- ja kokoelmatilat valmistuvat keväällä 2023. Luonnontieteellisen museon kasvikokoelman muuttoa valmistelevat työt ovat

Lue lisää

Tweets by luontomuseo

Yhteydenottolomake >>

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste