• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Konttilan aitan luontonäyttely
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
    • Yhteydenottolomake
Kuopion kaupungin museot

Liitoa lähimetsissä

20.3.2020

Liito-oravien vuoden ensimmäinen kiima-aika ajoittuu maaliskuun loppuun eli juuri nyt on parasta aikaa nähdä liitureita päivänvalolla! Koiraat liikkuvat enemmän ja vierailevat naaraiden reviireillä etsien kumppania. Ne saattavat ajaa toisiaan takaa ja tehdä liitoja puista toisiin ihmisistä suuremmin välittämättä. Varsinainen naaraan kiima on kuitenkin lyhyt, sillä se voi olla ohi alle vuorokaudessa. Tämän jälkeen koiras lähtee etsimään toista naarasta.

Vaikka liito-oravaa ei pääsisikään näkemään, sen läsnäolosta kertovat keväisin puiden tyviltä havaittavat talvipapanat. Ne ovat riisinjyvänkokoisia, liereitä ja useimmiten keltaisenruskeita. Liito-orava käyttää talviravintonaan koivun ja lepän norkkoja, joiden sisältämä siitepöly värjää papanat kellertäviksi. Parhaiten liito-oravat viihtyvät kuusisekametsässä, jossa on suojaisaa ja lehtipuita ravinnoksi. Papanoita löytyy useimmiten suurten puiden juurelta. Jykevässä kuusimetsässä kannattaa tarkistaa esimerkiksi suuret koivut ja kolohaavat.

Liito-oravia on Kuopiossa melko runsaasti, ja ne voivat elää aivan ihmisasutuksen vieressä. Seuraavan kerran, kun menet metsään, katso ympärillesi. Voit löytää uuden naapurin!

Suuri koivu kuusimetsässä. Koivun juurelta löytyi liito-oravan papanoita.
Kellomäen kuusimetsän keskellä kasvavan vanhan koivun juurelta löytyi tänään papanoita, joten liito-orava on liikkunut alueella.
Vaahteran juurelta löydettyjä, hieman epätavallisemman värisiä, vaaleanruskeita liito-oravan talvipapanoita Linnanpellolla
Vaahteran juurelta löytyi hieman epätavallisemman värisiä, vaaleanruskeita papanoita Linnanpellolla. Väri saattaa johtua siitä, että ravintona on käytetty enemmän vaahteran siemeniä.

 

 

Teksti ja kuvat: Leena Rinta-Runsala

Ajankohtaista luonnossa

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Tiedote

Kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.–31.12.2023

Kuopion luonnontieteellisen museon kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.−31.12.2023 Kuopion Museokeskuksen uudet työ- ja kokoelmatilat valmistuvat keväällä 2023. Luonnontieteellisen museon kasvikokoelman muuttoa valmistelevat työt ovat

Lue lisää

Tweets by luontomuseo

Yhteydenottolomake >>

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste