• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
Kuopion kaupungin museot

Pieni sieni maaliskuussa

25.3.2020

Maaliskuuta ei oikein voi pitää sieniharrastajan kulta-aikana. Tarkkasilmäinen saattaa silti tälläkin hetkellä onnistua bongaamaan sieniä, enimmäkseen lahopuilla kasvavia. Suurten monivuotisten kääpälajien lisäksi voi hyvällä onnella havaita lumen alta paljastuneita viimesyksyisiä itiöemiä.

Talvikääpä (Polyporus brumalis) on yleinen lehtipuiden oksien lahottaja, jota tavataan koko Suomessa. Se on yksivuotinen laji eli muodostaa uusia itiöemiä vuosittain, eniten loppusyksyllä. Keväällä, kun lumet sulavat, voi talvikäävän ylivuotisia itiöemiä löytää maahan pudonneilta oksilta. Joskus itiöemät näyttävät yllättävän tuoreilta.

Talvikäävän lakin halkaisija on kooltaan yleensä muutamia senttimetrejä. Lakin väri vaihtelee vaalean nahanruskeasta hyvin tummaan: Tunturi-Lapista voi löytää melkein mustia talvikääpiä. Vaalea jalka ja isot, kermanväriset, kulmikkaat pillit auttavat erottamaan talvikäävän muista jalallisista kääpälajeista.

Talvikäävän lakki on muutaman senttimetrin kokoinen. Tämä yksilö on väriltään vaalea.
Talvikääpä (Polyporus brumalis) on pieni lehtipuun oksien lahottaja.
Talvikäävän itiöemän alapinta on vaalea ja pillit ovat isot.
Talvikäävän pillit ovat isot ja kulmikkaat.

 

 

 

 

 

 

teksti ja kuvat: Mari Wikholm

 

 

Ajankohtaista luonnossa

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste