• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Konttilan aitan luontonäyttely
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
    • Yhteydenottolomake
Kuopion kaupungin museot

Ketotyräruoho – uusi tulokas Pohjois-Savossa

7.2.2020

Museoon kerätty näyte ketotyräruohosta.
Ketotyräruoho (Herniaria glabra)

Museossa tallennetaan lajihavaintoja ja määritetään sekä kunnostetaan edellisenä kesänä kerättyjä näytteitä lumen viimein valaistessa talvista maisemaa Kuopion korkeudella. Kerättyjen kasvinäytteiden joukossa on pohjoissavolaisittain melko uusi tulokas, ketotyräruoho, joka löytyi Kuopion satamasta heinäkuussa 2019. Suomen Lajitietokeskuksen mukaan maakunnasta on aiemmin tallentunut vain yksi havainto Siilinjärveltä vuonna 2006.

Ketotyräruohon historia maassamme on vaiheikas. Se on saapunut eri teitä purjelaivojen painolastien mukana länsirannikolle, venäläisen sotaväen mukana eteläiseen ja kaakkoiseen Suomeen ja saksalaisten tuomana toisen maailmansodan aikana jopa Kilpisjärvelle asti. Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon kasvikokoelmasta löytyy Kuopiosta vuonna 1892 kerätty näyte, joka mitä ilmeisimmin on tulkittu niin epävarmaksi tiedoksi, ettei se ole päässyt edes Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston kartoille.

Ketotyräruoho viihtyy tyypillisesti soraisella kasvualustalla. Toivotaan Kuopion sataman uudelle pikkuruiselle tulokkaalle menestystä kivisellä kasvupaikallaan.

Suomen kartalle on merkitty ketotyräruohon kasvupaikat. Laji kasvaa lähinnä Etelä-Suomessa, joitakin kasvupaikkoja on länsirannikolla.
Ketotyräruohon levinneisyys Suomessa Kasviatlaksen mukaan. Lampinen, R. & Lahti, T. 2019: Kasviatlas 2018. — Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki.
Kartalla näkyy, että Pohjois-Savossa on kaksi ketotyräruohon kasvupaikkaa. Yksi kasvupaikka on Kuopiossa, toinen Siilinjärvellä.
Ketotyräruoho Pohjois-Savossa. Suomen Lajitietokeskus, CC BY 4.0

 

 

 

 

Ajankohtaista luonnossa, kasvit

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Tiedote

Kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.–31.12.2023

Kuopion luonnontieteellisen museon kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.−31.12.2023 Kuopion Museokeskuksen uudet työ- ja kokoelmatilat valmistuvat keväällä 2023. Luonnontieteellisen museon kasvikokoelman muuttoa valmistelevat työt ovat

Lue lisää

Tweets by luontomuseo

Yhteydenottolomake >>

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste