kasvit

Karkauspäivän kasvihavainto

9.3.2020

Noin viikko sitten karkauspäivänä maasto oli Kuopiossa lumeton. Luistelusuksilla liikkuva kulkija havainnoi Kallaveden saarten kallioisten rantojen kasvistoa aurinkoisessa, lähes tuulettomassa säässä. Kuihtunutta kalliokohokkia näkyi avoimilla rantakallioilla kahdessa paikassa Kaijansaaressa ja Laivonsaaressa. Jo maaliskuun ensimmäisenä päivänä lumi peitti hennot talventörröttäjät.

Kalliokohokki ei ole suurharvinaisuus, muttei meillä ihan tavallinenkaan avoimien jäkäläkallioiden kasvi. Retkeilykasvion mukaan sitä on pidettävä Pohjois-Savossa harvinaisena alkuperäiskasvina. Kallaveden saaristossa sitä kasvaa siellä täällä rantakallioiden rakosissa, useimmiten muutaman tai muutaman kymmenen kasvin muodostamina pienehköinä valkokukkaisina kasvustoina.

Suuren järvenselän rannalla kasvaa vihreä kalliokohokki ja pieni männyntaimi. — Maisema kalliokohokin kasvupaikalta Etelä-Kallaveden saaristossa kesäkuussa 2018.

Lähde: Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki.

Teksti ja kuva: Outi Vainio

Ketotyräruoho – uusi tulokas Pohjois-Savossa

7.2.2020

Museoon kerätty näyte ketotyräruohosta. — Ketotyräruoho (Herniaria glabra)

Museossa tallennetaan lajihavaintoja ja määritetään sekä kunnostetaan edellisenä kesänä kerättyjä näytteitä lumen viimein valaistessa talvista maisemaa Kuopion korkeudella. Kerättyjen kasvinäytteiden joukossa on pohjoissavolaisittain melko uusi tulokas, ketotyräruoho, joka löytyi Kuopion satamasta heinäkuussa 2019. Suomen Lajitietokeskuksen mukaan maakunnasta on aiemmin tallentunut vain yksi havainto Siilinjärveltä vuonna 2006.

Ketotyräruohon historia maassamme on vaiheikas. Se on saapunut eri teitä purjelaivojen painolastien mukana länsirannikolle, venäläisen sotaväen mukana eteläiseen ja kaakkoiseen Suomeen ja saksalaisten tuomana toisen maailmansodan aikana jopa Kilpisjärvelle asti. Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon kasvikokoelmasta löytyy Kuopiosta vuonna 1892 kerätty näyte, joka mitä ilmeisimmin on tulkittu niin epävarmaksi tiedoksi, ettei se ole päässyt edes Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston kartoille.

Ketotyräruoho viihtyy tyypillisesti soraisella kasvualustalla. Toivotaan Kuopion sataman uudelle pikkuruiselle tulokkaalle menestystä kivisellä kasvupaikallaan.