Pertti Renvall

Kahlaajien syysmuutto vauhdissa

19.7.2019

Suosirri kävelee soraisella rannalla. — Suosirri (*Calidris alpina*). Heinä-elokuu on sirriaikaa. Aikuisten sirrien päämuutto ajoittuu usein naistenviikolle.

Monet kahlaajat, mm. kuovit ja viklot, aloittavat syysmuuttonsa jo ennen juhannusta. Kiireisin kesävieras on mustaviklo. Se saapuu pohjoisille pesimäseuduilleen vasta toukokuun alkupuoliskolla, mutta ensimmäiset naaraat lähtevät syysmuutolle jo touko-kesäkuun vaihteessa, heti muninnan jälkeen. Mustaviklonaaraat jättävät munien hautomisen ja poikasista huolehtimisen ilmeisesti kokonaan koiraiden tehtäväksi.

Arktisella tundralla pesivien sirrien syysmuutto käynnistyy toden teolla heinäkuussa, kun aikuiset pesineet yksilöt kerääntyvät parviksi ja jättävät sopivilla itä- ja koillistuulilla pesimäseutunsa. Heinä-elokuu on aikuisten sirrien päämuuttoaikaa. Elokuun puolivälistä lokakuuhun muuttoparvissa pääroolissa on nuoriso eli menneen kesän poikastuotto. Kahlaajien muutto on usein näkyvimmillään naistenviikon aikaan heinäkuun lopussa. Parhaiten niitä näkee merten hiekkarannoilla, sisämaassa ranta- ym. lietteillä. Suurimmat levähtäjämäärät havaitaan lähes poikkeuksetta ns. pudotuskeleillä eli lounais- ja länsituulilla rankkasateiden yhteydessä.

Karikukko istuu rantakivellä. — Karikukon (*Arenaria interpres*) voi tuurilla nähdä levähtämässä muutolla heinäkuussa myös sisämaan rannoilla.

Teksti ja kuvat: Pertti Renvall

Takatalvesta takaisin kevääseen

13.5.2019

Takatalvi toi järripeipot pihoihin. Siilinjärvi, Toivala 3.5.2019

Ankara takatalvi koetteli itäistä Suomea 2.-5.5. Uutta lunta satoi 15-20 cm, ja hyytävä pohjoistuuli toi pakkasenkin mukanaan. Paksu lumipeite keräsi pihojen talviruokintapaikoille suuria järripeippoparvia. Myös rastaat, punarinnat ja rautiaiset kerääntyivät teiden varsien ja pihapiirien harvoille sulapaikoille.

Pajulintu elementissään. Kuopio, Riistavesi 11.5.2019

Kevät kuitenkin palasi ja äitienpäiväksi Pohjois-Savoon ehtivät jo pajulintujen ensimassat sekä ensimmäiset ruokokerttuset ja punavarpuset. Kuluneen viikon hauskimpia tapauksia olivat pihojen ja puistojen vaahteroiden kukinnoilla ruokailleet tilhiparvet. Harvemmin niitä tähän aikaan enää parvittain, ainakaan pihavaahteroissa, näkee. Tilhiparven helinän ja muutolta saapuneen punavarpusen laulun kuuleminen samalla retkellä on sekin varsin harvinaista.

Teksti ja kuvat: Pertti Renvall

Västäräkistä vähäsen

7.4.2019

Lintujen kevätmuutto on edistynyt reippaasti. Eletään ensimmäisten västäräkkien ja peippokoiraiden etujoukkojen saapumisen aikaa. Mustarastas ja peippo aloittivat laulunsa laajemmalla rintamalla loppuviikosta. Ensimmäiset punarinnat ja peukaloisetkin ehtivät saapua jo viikonlopuksi ja aloittivat upeassa kevätsäässä heti saavuttuaan laulukautensa.
Viikon loppupuolen saapujia Pohjois-Savoon:
– 7.4. tavi, punakylkirastas ja metsäviklo
– 6.4. nokikana, meriharakka ja taivaanvuohi
– 5.4. ruskosuohaukka, sääksi ja tylli
– 4.4. silkkiuikku, harmaahaikara ja rautiainen
Ensi viikon aikana sää muuttuu huomattavasti talvisemmaksi, ja kevätmuutto tyrehtynee useaksi päiväksi, ehkä jopa viikoksi.

Teksti ja kuva: Pertti Renvall

Tikkojen soidinaikaa

3.3.2019

Tikkojen soidin käynnistyy toden teolla maaliskuun alussa. Tikat rummuttelevat yhä kiivaammin valtaamillaan reviireillä ja kisailevat lemmenleikeissään. Koiraat ja naaraat viestivät toisilleen ja testaavat toistensa kiinnostusta suvunjatkamiseen.
Harmaapäätikka tekee pesäkolon yleensä haapaan, tervaleppään tai koivuun.

Teksti ja kuvat: Pertti Renvall

Katse koskikaraan

24.2.2019

Maamme kirkasvetiset joet ja kosket ovat tärkeitä Pohjoismaiden koskikarakannalle. Suomen pesimäkanta on vain noin 300 paria, mutta talveksi tänne muuttaa tuhansia (5 000-10 000) karoja Pohjois-Norjasta ja Ruotsista. Pohjois-Savosta tunnetaan 150 talvehtimisjokea tai -koskea, ja maakunnassa talvehtii vuosittain 400-600 koskikaraa. Lajin pesintä on todettu Pohjois-Savossa tiettävästi vain kerran, 1953 Nilsiässä.

Koskikara Cinclus cinclus Kuopion Riistavedellä 11.1.2019.

Norjalaisiin ja ruotsalaisiin talvivieraisiin voi helmi-maaliskuussa tutustua helposti mm. Rautalammin Tyyrinvirralla ja Nokisenkoskella, Leppävirran Konnuksella ja Siilinjärven Siilinjoella. Kuopion keskustaa lähimpänä koskikaran voi toisinaan tavata hautausmaan kupeella Maljapurossa.

Teksti ja kuvat: Pertti Renvall

Kesämöhöttäjä talvipurossa

8.12.2018

Jänkäkurppa löytyi itsenäisyyspäivänä Siilinjärveltä, vaatimattomasta, kapeasta ja matalavetisestä ojanpahasesta. Oja pysyy lähteisyytensä vuoksi kovillakin pakkasilla osittain sulana. Pohjois-Savosta laji on löydetty talvella vain muutaman kerran aiemmin.

Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) — Jänkäkurppa *Lymnocryptes* *minimus* talvehtimisaikeissa Siilinjärvellä 6.12.2018.

Jänkäkurppa pesii vetisillä soilla. Lajin levinneisyys on pohjoispainotteinen. Se on muiden kahlaajien tapaan muuttolintu. Muutamia talvehtimista yrittäviä yksilöitä löydetään Suomestakin vuosittain, harvemmin kuitenkaan sisämaasta. Suomessa talvea viettävät jänkäkurpat ovat yleensä löytyneet läpi talven sulina pysyvistä virtaavista vesistä, lähteikkösulista ja ojista.
Jänkäkurpan vanhoja nimiä: pienempi taivaanvuohi, kesämöhöttäjä, pieni vanhapiika, pienempi taivaanjäärä.

Teksti ja kuva: Pertti Renvall