• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Konttilan aitan luontonäyttely
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
    • Yhteydenottolomake
Kuopion kaupungin museot

Pertti Renvall

Kahlaajien syysmuutto vauhdissa

19.7.2019

Suosirri kävelee soraisella rannalla.
Suosirri (Calidris alpina). Heinä-elokuu on sirriaikaa. Aikuisten sirrien päämuutto ajoittuu usein naistenviikolle.

Monet kahlaajat, mm. kuovit ja viklot, aloittavat syysmuuttonsa jo ennen juhannusta. Kiireisin kesävieras on mustaviklo. Se saapuu pohjoisille pesimäseuduilleen vasta toukokuun alkupuoliskolla, mutta ensimmäiset naaraat lähtevät syysmuutolle jo touko-kesäkuun vaihteessa, heti muninnan jälkeen. Mustaviklonaaraat jättävät munien hautomisen ja poikasista huolehtimisen ilmeisesti kokonaan koiraiden tehtäväksi.

Arktisella tundralla pesivien sirrien syysmuutto käynnistyy toden teolla heinäkuussa, kun aikuiset pesineet yksilöt kerääntyvät parviksi ja jättävät sopivilla itä- ja koillistuulilla pesimäseutunsa. Heinä-elokuu on aikuisten sirrien päämuuttoaikaa. Elokuun puolivälistä lokakuuhun muuttoparvissa pääroolissa on nuoriso eli menneen kesän poikastuotto. Kahlaajien muutto on usein näkyvimmillään naistenviikon aikaan heinäkuun lopussa. Parhaiten niitä näkee merten hiekkarannoilla, sisämaassa ranta- ym. lietteillä. Suurimmat levähtäjämäärät havaitaan lähes poikkeuksetta ns. pudotuskeleillä eli lounais- ja länsituulilla rankkasateiden yhteydessä.

Karikukko istuu rantakivellä.
Karikukon (Arenaria interpres) voi tuurilla nähdä levähtämässä muutolla heinäkuussa myös sisämaan rannoilla.

Teksti ja kuvat: Pertti Renvall

Ajankohtaista luonnossa

Takatalvesta takaisin kevääseen

13.5.2019

Järripeippo istuu lumisen puun oksalla.
Takatalvi toi järripeipot pihoihin. Siilinjärvi, Toivala 3.5.2019

Ankara takatalvi koetteli itäistä Suomea 2.-5.5. Uutta lunta satoi 15-20 cm, ja hyytävä pohjoistuuli toi pakkasenkin mukanaan. Paksu lumipeite keräsi pihojen talviruokintapaikoille suuria järripeippoparvia. Myös rastaat, punarinnat ja rautiaiset kerääntyivät teiden varsien ja pihapiirien harvoille sulapaikoille.
Pajulintu on pyrähtänyt pienen pajun oksalle.
Pajulintu elementissään. Kuopio, Riistavesi 11.5.2019

Kevät kuitenkin palasi ja äitienpäiväksi Pohjois-Savoon ehtivät jo pajulintujen ensimassat sekä ensimmäiset ruokokerttuset ja punavarpuset. Kuluneen viikon hauskimpia tapauksia olivat pihojen ja puistojen vaahteroiden kukinnoilla ruokailleet tilhiparvet. Harvemmin niitä tähän aikaan enää parvittain, ainakaan pihavaahteroissa, näkee. Tilhiparven helinän ja muutolta saapuneen punavarpusen laulun kuuleminen samalla retkellä on sekin varsin harvinaista.

Teksti ja kuvat: Pertti Renvall

Ajankohtaista luonnossa

Västäräkistä vähäsen

7.4.2019

Västäräkistä vähäsen.

Lintujen kevätmuutto on edistynyt reippaasti. Eletään ensimmäisten västäräkkien ja peippokoiraiden etujoukkojen saapumisen aikaa. Mustarastas ja peippo aloittivat laulunsa laajemmalla rintamalla loppuviikosta. Ensimmäiset punarinnat ja peukaloisetkin ehtivät saapua jo viikonlopuksi ja aloittivat upeassa kevätsäässä heti saavuttuaan laulukautensa.
Viikon loppupuolen saapujia Pohjois-Savoon:
– 7.4. tavi, punakylkirastas ja metsäviklo
– 6.4. nokikana, meriharakka ja taivaanvuohi
– 5.4. ruskosuohaukka, sääksi ja tylli
– 4.4. silkkiuikku, harmaahaikara ja rautiainen
Ensi viikon aikana sää muuttuu huomattavasti talvisemmaksi, ja kevätmuutto tyrehtynee useaksi päiväksi, ehkä jopa viikoksi.

Teksti ja kuva: Pertti Renvall

Ajankohtaista luonnossa

Tikkojen soidinaikaa

3.3.2019

Tikkojen soidin käynnistyy toden teolla maaliskuun alussa. Tikat rummuttelevat yhä kiivaammin valtaamillaan reviireillä ja kisailevat lemmenleikeissään. Koiraat ja naaraat viestivät toisilleen ja testaavat toistensa kiinnostusta suvunjatkamiseen.
Harmaapäätikka tekee pesäkolon yleensä haapaan, tervaleppään tai koivuun.

Vihreäselkäinen harmaapäätikka koivun rungolla

Harmaapäätikka katsoo taakseen

Teksti ja kuvat: Pertti Renvall

Ajankohtaista luonnossa

Katse koskikaraan

24.2.2019

Maamme kirkasvetiset joet ja kosket ovat tärkeitä Pohjoismaiden koskikarakannalle. Suomen pesimäkanta on vain noin 300 paria, mutta talveksi tänne muuttaa tuhansia (5 000-10 000) karoja Pohjois-Norjasta ja Ruotsista. Pohjois-Savosta tunnetaan 150 talvehtimisjokea tai -koskea, ja maakunnassa talvehtii vuosittain 400-600 koskikaraa. Lajin pesintä on todettu Pohjois-Savossa tiettävästi vain kerran, 1953 Nilsiässä.

Mustavalkoinen koskikara istuu oksalla. Koskikara Cinclus cinclus Kuopion Riistavedellä 11.1.2019.

Koskikara seisoo pienen sulana virtaavan puron rannalla valmiina hyppäämään veteen.

Koskikara kahlaa vatsaansa myöten vedessä.

Norjalaisiin ja ruotsalaisiin talvivieraisiin voi helmi-maaliskuussa tutustua helposti mm. Rautalammin Tyyrinvirralla ja Nokisenkoskella, Leppävirran Konnuksella ja Siilinjärven Siilinjoella. Kuopion keskustaa lähimpänä koskikaran voi toisinaan tavata hautausmaan kupeella Maljapurossa.

Teksti ja kuvat: Pertti Renvall

Ajankohtaista luonnossa

Kesämöhöttäjä talvipurossa

8.12.2018

Jänkäkurppa löytyi itsenäisyyspäivänä Siilinjärveltä, vaatimattomasta, kapeasta ja matalavetisestä ojanpahasesta. Oja pysyy lähteisyytensä vuoksi kovillakin pakkasilla osittain sulana. Pohjois-Savosta laji on löydetty talvella vain muutaman kerran aiemmin.

Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus)
Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus talvehtimisaikeissa Siilinjärvellä 6.12.2018.

Jänkäkurppa pesii vetisillä soilla. Lajin levinneisyys on pohjoispainotteinen. Se on muiden kahlaajien tapaan muuttolintu. Muutamia talvehtimista yrittäviä yksilöitä löydetään Suomestakin vuosittain, harvemmin kuitenkaan sisämaasta. Suomessa talvea viettävät jänkäkurpat ovat yleensä löytyneet läpi talven sulina pysyvistä virtaavista vesistä, lähteikkösulista ja ojista.
Jänkäkurpan vanhoja nimiä: pienempi taivaanvuohi, kesämöhöttäjä, pieni vanhapiika, pienempi taivaanjäärä.

Teksti ja kuva: Pertti Renvall

Ajankohtaista luonnossa

  • Siirry sivulle 1
  • Siirry sivulle 2
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Tiedote

Kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.–31.12.2023

Kuopion luonnontieteellisen museon kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.−31.12.2023 Kuopion Museokeskuksen uudet työ- ja kokoelmatilat valmistuvat keväällä 2023. Luonnontieteellisen museon kasvikokoelman muuttoa valmistelevat työt ovat

Lue lisää

Tweets by luontomuseo

Yhteydenottolomake >>

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste