• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
Kuopion kaupungin museot

Ajankohtaista luonnossa

”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

2.7.2020

Toissapäiväinen rankkasade piiskasi pienimpiä armotta. Maassa räpisteli harmaa perhonen, joka ei kastuneilla siivillään näyttänyt pääsevän lentoon. Poimin sen varovaisesti sormellani nurmikolta, jolloin se välittömästi iski siipensä suppuun ja alkoi vimmatusti teeskennellä katkennutta oksanpäätä. Härkäpäähän se siinä!

Vihreällä omenapuun lehdellä on pieni perhonen harmaat siivet supussa. Perhosella on kellertävä pää ja kellertävä laikku siipien takaosassa, joten se näyttää aivan katkenneelta oksalta.
Härkäpää (Phalera bucephala) matkii katkennutta oksaa.

Härkäpään suojaväri harmaine siipineen ja kellertävine laikkuineen on erehdyttävän hyvä. Sitä voi olla hankala havaita, vaikka laji on yleinen aina Oulun korkeudelle asti. Perhoselle maistuvat monenlaiset lehtipuiden lehdet, joita tähän aikaan vuodesta löytyy luonnosta yllin kyllin. Harva peto kiinnittää huomiota katkenneisiin oksiin, joten suojaväri toimii hienosti.

Nostin märän härkäpään omenapuun lehdelle kuvaamista varten ja siitä kuistin seinälle myrskyltä suojaan. Seuraavana aamuna härkäpää oli kadonnut, toivottavasti lentänyt omille teilleen.

teksti ja kuva: Mari Wikholm

Ajankohtaista luonnossa

Feromonit houkuttavat

18.6.2020

Hyönteisten sukupuoliferomoneja käytetään laajasti maa- ja metsätalouden tuhohyönteisten tarkkailussa ja torjunnassa. Keinotekoiset sukupuoliferomonit  jäljittelevät naaraiden erittämiä tuoksuaineita parittelukumppanien houkuttelemiseksi. Sukupuoliferomonit ovat yleensä hyvin lajispesifisiä, mutta eräiden lajien feromonien on huomattu houkuttelevan myös muita lajeja, mitä perhostutkijat  ja -harrastajat käyttävät hyväkseen.

https://kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi/wp-content/uploads/2020/06/kuusamakiitäjä.mp4

Videolla puuvillan tuholaisena tunnetun venhokkaan feromoni houkuttelee kuusamakiitäjää.

Ajankohtaista luonnossa

Mikä lie kimalainen…

12.6.2020

Kimalaiskuoriainen vaaleanpunaisella ruusuruohon kukalla
Kimalaiskuoriainen (Trichius fasciatus)

Niin sitä moni kimalaiseksi luulisi, mutta kyseessä on kuitenkin lehtisarvisten (Scarabaeidae) heimoon kuuluva kimalaiskuoriainen, joka kieltämättä muistuttaa ulkomuodoltaan, väreiltään ja jopa ääneltään pörisevää pörriäistä.
Tämän yleisen lähes koko maassa tavattavan lajin toukat viihtyvät laholla lehtipuulla. Aikuisille kuoriaisille puolestaan kelpaavat mm. sarjakukkaisten, ohdakkeiden sekä muiden mehevien kasvien tarjoamat herkut.
Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää ja kaikki keltamustilla raidoilla varustetut hyönteiset eivät ole pistäviä…

 

Teksti ja kuva: Marko Kelo

Ajankohtaista luonnossa

Hiirenkorvien heleä vehreys

25.5.2020

Vastapuhjenneet lehdet saavat maisemaan keväisen heleän sävyn. Jos lehtien puhkeamisen aikoihin lämpötila kipuaa kesäisiin lukemiin, saattavat hiirenkorvan tummua syvemmän vihreiksi muutamassa päivässä. Viileämpänä keväänä vaaleanvihreä vaihe voi kestää useamman viikon.

Nyt kannattaa retkeillä ja nauttia alkukesän luonnosta!

Toukokuussa kuvattu maisema Puijonlaaksosta Puijon tornin suuntaan. Puiden lehdet ovat vaaleanvihreät.
Toukokuussa maisema Kuopiossa on ihanan vehreä. Kuva: Vicente Serra / Kuopion kaupunki
Kielot kasvavat vihreänä mattona metsänpohjalla.
Kielot ovat kauniita jo ennen kukkimista! Kuva: Mari Wikholm

 

 

Ajankohtaista luonnossa

Luonnon puupiirtäjä

15.5.2020

Koivunmantokuoriainen on ainoa koivujen nilaa syövä kaarnakuoriainen. Se on kiiltävä, kulmikas, noin puolen senttimetrin mittainen kaarnakuoriainen. Laji iskeytyy koivun kuoren alle lisääntymään alkukesällä, useimmiten latvaosiin. Koivu alkaa kuivua latvasta alkaen ja puun elinvoimaisuudesta riippuu, selviytyykö se kuoriaisten hyökkäyksestä. Koivunmantokuoriainen tappaa terveitä tai ennalta lievästi heikentyneitä puita. Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.

Koivunmantokuoriaisen komean näköinen syömäkuvio, jossa emokäytävästä sivuille lähtevät toukkakäytävät erottuvat selvästi kuolleella rungolla. Kuva J. Kettunen

Ajankohtaista luonnossa

Kevät etenee…

7.5.2020

Kevät etenee vakaasti ja harkiten. Viileät sääjaksot hidastavat/pysäyttävät hyönteisten liikehdinnän, mutta aurinkoisina päivinä liikkeellä on hyvinkin monimuotoinen kirjo siivekästä vipeltäjää.

Pajukkomaamehiläinen kolonsa suulla hiekassa
Pajukkomaamehiläinen, Maaninka 2020

 

Vipeltäjistä, tai ehkä on kuitenkin seuraavassa tapauksessa parempi käyttää nimitystä matelija, liikkeellä ovat myös käärmeet. Pohjois-Savon korkeudella todennäköisempi vastaantulija käärmeiden osalta on kyykäärme. Keväällä ensimmäisenä liikkeellä ovat koiraskyyt, jotka tarvitsevat auringon lämpöä saattaakseen sukutuotteensa valmiiksi naaraita varten. Ne hakeutuvat lämpöisiin tuulelta suojaisiin paikkoihin paistattelemaan ja odottelemaan vastakkaisen sukupuolen heräilyä horroksesta.

Kyy lämmittelee auringossa.
Kyy, Pieni Neulamäki 2020

 

Teksti ja kuvat: Marko Kelo

Ajankohtaista luonnossa

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Sivu 3
  • Sivu 4
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 12
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Ajankohtaista luonnossa

Alussa oli muna

31.5.2021

Kevät on uuden elämän syntymisen aikaa. Linnut … [Lue lisää...] tietoaAlussa oli muna

Pisanojan mieskuorolaiset

14.5.2021

Toukokuun alkupuolella alkaa kuulua puroista, … [Lue lisää...] tietoaPisanojan mieskuorolaiset

Kavala kaunotar

30.4.2021

Lenkkipolun varrella juuri näihin aikoihin, … [Lue lisää...] tietoaKavala kaunotar

Mesi ja mahla maistuvat

19.4.2021

Aikuisena talvehtineet päiväperhoset ovat … [Lue lisää...] tietoaMesi ja mahla maistuvat

Lumikieppi

1.2.2021

Metsäkanalinnuista teeret menevät säännöllisesti … [Lue lisää...] tietoaLumikieppi

Luonto valmistautuu talveen

28.10.2020

Tarkastelin viikonloppuna kuvausmielessä … [Lue lisää...] tietoaLuonto valmistautuu talveen

Myrskyn jälkeen…

23.9.2020

Maaningan Korkeakoskessa riittää taas … [Lue lisää...] tietoaMyrskyn jälkeen…

”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

2.7.2020

Toissapäiväinen rankkasade piiskasi pienimpiä … [Lue lisää...] tietoa”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

Feromonit houkuttavat

18.6.2020

Hyönteisten sukupuoliferomoneja käytetään laajasti … [Lue lisää...] tietoaFeromonit houkuttavat

Mikä lie kimalainen…

12.6.2020

Niin sitä moni kimalaiseksi luulisi, mutta … [Lue lisää...] tietoaMikä lie kimalainen…

Hiirenkorvien heleä vehreys

25.5.2020

Vastapuhjenneet lehdet saavat maisemaan keväisen … [Lue lisää...] tietoaHiirenkorvien heleä vehreys

Luonnon puupiirtäjä

15.5.2020

Koivunmantokuoriainen on ainoa koivujen nilaa … [Lue lisää...] tietoaLuonnon puupiirtäjä

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste