Maamme kirkasvetiset joet ja kosket ovat tärkeitä Pohjoismaiden koskikarakannalle. Suomen pesimäkanta on vain noin 300 paria, mutta talveksi tänne muuttaa tuhansia (5 000-10 000) karoja Pohjois-Norjasta ja Ruotsista. Pohjois-Savosta tunnetaan 150 talvehtimisjokea tai -koskea, ja maakunnassa talvehtii vuosittain 400-600 koskikaraa. Lajin pesintä on todettu Pohjois-Savossa tiettävästi vain kerran, 1953 Nilsiässä.
Koskikara Cinclus cinclus Kuopion Riistavedellä 11.1.2019.
Norjalaisiin ja ruotsalaisiin talvivieraisiin voi helmi-maaliskuussa tutustua helposti mm. Rautalammin Tyyrinvirralla ja Nokisenkoskella, Leppävirran Konnuksella ja Siilinjärven Siilinjoella. Kuopion keskustaa lähimpänä koskikaran voi toisinaan tavata hautausmaan kupeella Maljapurossa.
Teksti ja kuvat: Pertti Renvall
Talvipukuinen halava on helppo tunnistaa. Pajukasvien heimoon kuuluva halava (uudelta nimeltään viitahalava) erottuu talvimaisemassa muista puista ja pensaista jo kauas. Kuten muillakin pajuilla, halavan hede- ja emikukinnot ovat eri yksilöissä. Jopa 15-metriseksi puuksi kasvava halava pudottaa siemenensä myöhäissyksyllä tai alkutalvella, mutta kuivuneet pumpulimaiset eminorkot jäävät puuhun koko talveksi.