• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Konttilan aitan luontonäyttely
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
    • Yhteydenottolomake
Kuopion kaupungin museot

blogi

”Mitä te sitten teette, kun Kuopion museo on kiinni?”

11.9.2018

Tämä kysymys tuntuu kiinnostavan monia, joten lienee paikallaan kirjoittaa aiheesta myös blogiin.

Tärkeintä on se, että luonnontieteellisen museon toiminta jatkuu pääosin ennallaan Kuopion museon peruskorjauksen ajan. Perustehtävämme on edistää itäisen Suomen luonnon monimuotoisuuden tuntemusta, tutkimusta ja säilymistä. Dokumentoimme tietoa luonnon tilasta ja sen muutoksista ja edistämme ympäristökasvatusta sekä luontoharrastusta.

Mies kävelee järven rannalla kauniina kesäpäivänä.
kuva: Jukka Tuononen / Kuopion luonnontieteellinen museo

Näyttelyt

Tärkein tehtävämme on suunnitella ja toteuttaa uusi näyttely- ja palvelukokonaisuus Kuopion museoon, yleisön ja sidosryhmien toiveet huomioiden, yhteistyössä Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ja yleisötyöntekijöiden kanssa.

Ylläpidämme myös pientä Puijon luonto –näyttelyä Puijolla, Konttilan aitassa, jonne on vapaa pääsy.

Päivitämme liito-oravasta kertovan Papanamaan kartta –näyttelyn vuokrattavaksi ja kiertoon.

Ympäristökasvatus

Järjestämme runsaasti ympäristökasvatustapahtumia, luentoja ja retkiä Kuopiossa ja lähiseuduilla. Koordinoimme alueellista ympäristökasvatustoiminnan kehittämistä. Kuopion luonnontieteellinen museo toimii MUIKKU-verkon eli Pohjois-Savon ympäristökasvatusverkoston puheenjohtajana vuosina 2018–2019.

Hanke: LIFE Liito-orava 2018–2021

Osallistumme Euroopan Unionin rahoittamaan kansainväliseen Liito-orava LIFE –hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa liito-oravan selviytymismahdollisuuksia ja etsiä keinoja sopuisaan yhteiseloon ihmisen muokkaamassa ympäristössä. Koordinoimme hankkeeseen liittyvää ympäristökasvatustoimintaa ja kouluyhteistyötä Kuopiossa.

Kokoelmat, tutkimukset ja seurannat

Kehitämme ja ylläpidämme kokoelmapalveluitamme sekä jatkamme monia tutkimus-, kartoitus- ja seurantahankkeitamme. Tutkimustyössä painopisteinä ovat uhanalaiset lajit ja itäisen Suomen alkuperäinen luonto.

Asiantuntijapalvelut

Tarjoamme apua vaikkapa lajintunnistuspulmiin ja opastamme muissakin luonnonvaraisia eläimiä, kasveja ja sieniä koskevissa asioissa.

Viestintä

Panostamme aktiiviseen viestintään niin tiedotusvälineille kuin yleisöllekin. Tietoa museon toiminnasta ja Pohjois-Savon luonnosta löytyy kotisivuiltamme. Välitämme ajankohtaista tietoa luonnonilmiöistä Facebook-sivuillamme ja Twitterissä.

blogi

Kummalliset keltaiset toukat

13.8.2018

Tässä loppukesällä minulle on useammankin kerran näytetty kuvia tai videoita pienistä keltaisista toukista ja kysytty, mitähän ne mahtavat olla. Kysymyksiä on tullut niin Kuopiosta, pääkaupunkiseudulta kuin Kotkastakin. Oma asiantuntemukseni ei toukkien määrittämiseen riitä, mutta amanuenssimme Marko Kelo ratkaisi määrityspähkinän hetkessä. Kyseessä on pesäkoisa (Aphomia sociella).

https://kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi/wp-content/uploads/2018/08/video-1532546898.mp4

video: Tiina Hannunen

Kotkassa kuvatulla videolla ryömii siis pesäkoisan toukkia. Pesäkoisa on pieni yöperhonen, joka munii ampiaisten, mehiläisten ja kimalaisten pesiin. Kuoriuduttuaan toukat loisivat kennostossa mussuttaen isäntähyönteisen pesään tuomaa ruokaa. Jonkin verran koisantoukat popsivat pistiäisten toukkia ja mehiläispesissä asuessaan myös kennoston vahaa. Loppukesällä toukat ryömivät porukalla ulos pistiäisten pesästä ja kutovat itselleen silkkiset koteloitumiskopat mielellään jonkin puurakenteen pintaan. Videolla näkyvät ontot putkilot ovat juuri näitä koteloitumiskoppia. Kopat ovat tiukasti kiinni sekä alustassa että toisissaan, joten niitä voi olla hankala irrottaa.

Pesäkoisantoukkien yleisyys tänä vuonna liittyy ampiaisten suureen määrään. Ampiaisten runsaus vaihtelee luontaisesti: joka toinen vuosi niitä on niukalti, joka toinen vuosi enemmän. Viime kesä oli kylmä ja sateinen, mikä vähensi surisijoiden määrää reilusti, ja tänä vuonna lämmin kevät voimisti ampiaisten määrän luontaista kasvua. Ampiaisia on tutkija Jouni Sorvarin mukaan jopa 20-kertainen määrä viimevuotiseen nähden. Kun isäntäeläimiä on paljon, on loisilla kissanpäivät – ja siksi yleisöä kiinnostavia keltaisia pesäkoisantoukkiakin on tänä kesänä havaittu runsaasti.

blogi

Kuinka käy sienisadon?

25.7.2018

Varma syksyn merkki on tutkija Kauko Salon sieniennuste. Viimeistään elokuun puolessavälissä ilmestyvät ensimmäiset sieniuutiset. Miten käy tänä vuonna? Jääkö sato kuivuuden vuoksi niin heikoksi, että pääuutiseksi nousee otsikko HUONOIN SIENISYKSY MIESMUISTIIN?

Urhea keltahapero uhmaa kuivuutta (Rautalampi 20.7.2018)

Sienisadon ennustaminen on hankalaa, sillä sienet ovat oikukkaita otuksia. Rihmasto elää maaperässä vuosikausia ja tuottaa suotuisissa oloissa itiöemiä, joista osa päätyy sienestäjän koppaan ja loput muiden eläinten ravinnoksi. Itiöemien kasvattamiseen sieni tarvitsee vettä, ravinteita ja hiiliyhdisteitä eli sokeria. Lähes kaikki ruokasienet elävät yhdessä puiden tai muiden metsäkasvien kanssa, ja yhteiselo hyödyttää molempia osapuolia. Sieni imee tarvitsemansa sokerin kasvilta ja kasvi puolestaan saa sienirihmaston avulla huomattavasti enemmän vettä ja ravinteita maaperästä kuin yksinään. Tämä on niin merkittävää, että jokainen metsiemme puu kasvaa yhdessä sienen kanssa.

Kuivana kesänä sienijuuriyhteys on sitäkin tärkeämpi puille, kun maaperästä on imettävä pienimmätkin vesipisarat. Mutta vaikeina aikoina puut käyttävät leijonanosan yhteyttämästään sokerista itse eikä sitä välttämättä riitä sienten itiöemien tuotantoon. Sieniyksilö ei siihen kuole – reilusti yli 90 % yksilöstähän elää maan alla rihmastona – mutta ilman itiöemiä suvullinen lisääntyminen jää sinä vuonna väliin. Ja sienestäjälle itiöemättömyys merkitsee tyhjää koria.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Kahden edellisen kesän jatkuvat sateet saivat sienestäjät toiveikkaiksi. Koleus harvoin haittaa pohjoisiin oloihin sopeutuneita sienilajeja, vaikka lämpöiset kelit usein itiöemätuotantoa vauhdittavatkin. Mutta sato jäikin keskimääräistä pienemmäksi ja lajistoltaan köyhemmäksi.

Monet sienilajit eivät panosta joka vuosi yhtä paljon itiöemien tuottamiseen, vaikka olot olisivatkin jatkuvasti ihanteelliset. Herkkutatti on yksi näistä oikuttelijoista. Tattien huippuvuosi 2003 ei suinkaan ollut sienisadolle ihanteellinen. Alkukesä oli viileä mutta heinäkuu tukalan helteinen lähes koko Suomessa, ja sienisadosta ennustettiin surkeaa. Mutta toisin kävi. Elokuun puolessavälissä herkkutatit rynnistivät valtavin määrin maan pinnalle. Muistan itsekin ne viikot. Asuin silloin Itä-Vantaalla enkä päässyt lähimetsään edes kymmenen minuutin koiranpissatuslenkille kompastelematta valtaviin, toukattomiin (!!!!) herkkutatteihin. Koppaa ei aina tullut otettua mukaan, joten sienet oli kerättävä paidanhelmaan, taskusta kaivettuun muovipussiin tai lippalakkiin.

Tänä kesänä sienisato on ilman muuta myöhässä. Tähän mennessä olen löytänyt lähimetsistäni muutamia urheita punikki- ja lehmäntatteja, koivu- ja keltahaperoita sekä nuppineulanpään kokoisia kantarelleja. Mutta viimeistä sanaa tuskin on tänäkään vuonna vielä sanottu!

blogi

Juhannus lähestyy

21.6.2018

Juhannus lähestyy kovaa tahtia ja vielä noin yksi viikko jäljellä tehokasta työaikaa uusien internetsivujen rakentamiseen ennen kesälomapaussia. Paussinkin aikana toki työt jatkuvat töihin jäävien toimesta.

Paljon on paikallaan mutta paljon vielä kokonaan puuttuukin, minkä lisäksi hienompaa viimeistelyäkin riittää.

Viikon muihin projekteihin museointernetsivustojen lisäksi on kuulunut mm. kajakkitelineen asennus. Vuokrattu punainen kajakki sopi hienosti museon punaisen mammuttivolkkarin katolle. Kajakki suuntasi intendentin kanssa kohti museon maastotöitä.

Punainen kajakki museon punaisen volkkarin katolla. Kuvassa myös museomestari ja kasvitieteen intendentti.

blogi

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Siirry sivulle 1
  • Siirry sivulle 2

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Tiedote

Kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.–31.12.2023

Kuopion luonnontieteellisen museon kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.−31.12.2023 Kuopion Museokeskuksen uudet työ- ja kokoelmatilat valmistuvat keväällä 2023. Luonnontieteellisen museon kasvikokoelman muuttoa valmistelevat työt ovat

Lue lisää

Ajankohtaista luonnossa

Alussa oli muna

31.5.2021

Kevät on uuden elämän syntymisen aikaa. Linnut … [Lue lisää...] tietoaAlussa oli muna

Pisanojan mieskuorolaiset

14.5.2021

Toukokuun alkupuolella alkaa kuulua puroista, … [Lue lisää...] tietoaPisanojan mieskuorolaiset

Kavala kaunotar

30.4.2021

Lenkkipolun varrella juuri näihin aikoihin, … [Lue lisää...] tietoaKavala kaunotar

Mesi ja mahla maistuvat

19.4.2021

Aikuisena talvehtineet päiväperhoset ovat … [Lue lisää...] tietoaMesi ja mahla maistuvat

Lumikieppi

1.2.2021

Metsäkanalinnuista teeret menevät säännöllisesti … [Lue lisää...] tietoaLumikieppi

Luonto valmistautuu talveen

28.10.2020

Tarkastelin viikonloppuna kuvausmielessä … [Lue lisää...] tietoaLuonto valmistautuu talveen

Myrskyn jälkeen…

23.9.2020

Maaningan Korkeakoskessa riittää taas … [Lue lisää...] tietoaMyrskyn jälkeen…

”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

2.7.2020

Toissapäiväinen rankkasade piiskasi pienimpiä … [Lue lisää...] tietoa”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

Feromonit houkuttavat

18.6.2020

Hyönteisten sukupuoliferomoneja käytetään laajasti … [Lue lisää...] tietoaFeromonit houkuttavat

Mikä lie kimalainen…

12.6.2020

Niin sitä moni kimalaiseksi luulisi, mutta … [Lue lisää...] tietoaMikä lie kimalainen…

Hiirenkorvien heleä vehreys

25.5.2020

Vastapuhjenneet lehdet saavat maisemaan keväisen … [Lue lisää...] tietoaHiirenkorvien heleä vehreys

Luonnon puupiirtäjä

15.5.2020

Koivunmantokuoriainen on ainoa koivujen nilaa … [Lue lisää...] tietoaLuonnon puupiirtäjä

Tweets by luontomuseo

Yhteydenottolomake >>

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste