• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Konttilan aitan luontonäyttely
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
    • Yhteydenottolomake
Kuopion kaupungin museot

Ajankohtaista luonnossa

Alussa oli muna

31.5.2021

Kevät on uuden elämän syntymisen aikaa. Linnut munivat pesiinsä ja hautovat jälkeläisiään, emon koosta riippuen pari viikkoa tai kuukaudenkin päivät. Muniminen ja hautominen on kovaa työtä, ja sen jälkeen monella lajilla hippiäisestä hiirihaukkaan edessä on vielä rasittava poikasten ruokkimisen vaihe.

Mutta munasta kaikki alkaa. Linnunmunien kalkkikuori on emon sisällä alun perin valkoinen mutta monen munan pintaan ilmaantuu juuri ennen munimista erilaisia väripigmenttejä. Suomessa yleisiä linnunmunan pohjavärejä ovat valkoisen lisäksi erisävyiset ruskeat, vihreät ja sinertävät. Usein munan pinnalle muodostuu vielä tummia läiskiä, viiruja tai pilkkuja. Kirjavat, suojaväriset munat erottuvat hankalammin avoimesta pesästä kuin yksiväriset. Kolopesijöillä on usein yksiväriset, vaaleat munat, sillä puunkolo tai linnunpönttö suojaa ahnaitten petojen katseilta.

Kun kuoriutumisen aika tulee, pikkuisen poikasen on suoriuduttava urakasta itse, sillä emo ei yleensä auta. Lähes kaikilla linnunpoikasilla on nokkansa päällä pieni, terävä piikki, jota sanotaan munahampaaksi. Piikillä poikanen hakkaa munankuorta rikki, kunnes kuuluu rasahdus ja kuori repeää. Operaatio kestää usein tuntikausia, kunnes lopulta pesässä kyhjöttää märkä, vastakuoriutunut poikanen.

Musta- tai räkättirastaan poikanen on kuoriutunut munasta.

Ajankohtaista luonnossa

Pisanojan mieskuorolaiset

14.5.2021

Toukokuun alkupuolella alkaa kuulua puroista, ojista ja matalista rantavesistä komeaa moniäänistä laulua. Näin oli helatorstain luontoretkellä Pisallakin. Sammakkomiekkoset ovat perustaneet oikean mieskuoron houkutellakseen naaraita!

Kevään etenemisestä riippuen toukokuun alkupuolella äänessä ovat ensin ruskosammakot (Rana temporaria). Viikkoa tai paria myöhemmin kuorolaulun aloittavat viitasammakot (Rana arvalis). Lajeja voi olla vaikea erottaa toisistaan ulkonäön perusteella, mutta äänet on helppo tunnistaa. Ruskosammakot laulavat matalasti kurnuttamalla, viitasammakot pulputtavat korkeammalla äänellä, joka joidenkin mielestä muistuttaa hieman etäistä pienten koirien haukkumista. Sammakoiden ja rupikonnan ääntä voi vertailla vaikkapa tämän linkin avulla.

Myöhästynyt mieskuorolainen piiloutuu polulle. Toivottavasti vielä ehtii mukaan kuoroharjoituksiin!

 

Ajankohtaista luonnossa

Kavala kaunotar

30.4.2021

Lenkkipolun varrella juuri näihin aikoihin, huhti-toukokuun vaihteessa saattaa tarkkasilmäinen huomata hempeän punaviolettina kukkivan pensaan. Jos suoraan varresta puhkeavia kukkia nuuhkii, haistaa viehättävän, makean tuoksun. Tuoksu ja väri houkuttelevat hyönteisiä pölyttämään kukkia, ja myöhemmin pensaaseen kehittyy punaisia marjoja.

Lehtonäsiähän se siinä!

Lehtonäsiän punertavissa kukissa on hieno tuoksu.

Pölyttäjähyönteisiä näsiän kukat vetävät puoleensa kuin magneetit. Kirkkaanpunaiset marjat puolestaan maistuvat linnuille, jotka samalla levittävät näsiän siemeniä kauas emokasvista. Ihmisen on kuitenkin parempi ihailla näsiää koskematta kasviin, sillä meille riidenmarja on tappavan myrkyllinen. Metsereiini-myrkystä on kasvi saanut tieteellisen nimensäkin, Daphne mezereum, ja erityisen paljon myrkkyä on näsiän marjoissa. Jo noin kymmenen marjan nauttiminen saattaa olla aikuiselle kohtalokasta, lapsista puhumattakaan.

 

 

Ajankohtaista luonnossa

Mesi ja mahla maistuvat

19.4.2021

Aikuisena talvehtineet päiväperhoset ovat lähteneet sankoin joukoin täydentämään energiavarastojaan sään lämmettyä.

Kuvat J. Kettunen

 

 

Ajankohtaista luonnossa

Lumikieppi

1.2.2021

Metsäkanalinnuista teeret menevät säännöllisesti kieppiin lepäämään, kun lumipeitteen paksuus ylittää 25 cm. Metso vaatii hieman paksumman lumipeitteen. Jos lumi on pehmeää, linnut syöksyvät kieppiin suoraan lennosta. Vähälumisilla alueilla ne voivat mennä myös avokieppiin, joka on vain lumeen kaivettu kuoppa. Myös eräät pikkulinnut, kuten urpiainen, punatulkku, talitianen ja pulmunen hyödyntävät kiepin antamaa suojaa pedoilta ja pakkaselta.

Kovilla pakkasilla kanalintujen on havaittu viettävän kiepeissään jopa 21-23 tuntia vuorokaudessa; loppujan ne käyttävät ruokailuun. Kiepin lämpötila voi olla 20-25 astetta korkeampi kuin ilman lämpötila lumen päällä.

Teeren kiepin havaitsee yleensä vasta linnun poistuttua sieltä. Kuva J. Kettunen

kieppi, talvi

Luonto valmistautuu talveen

28.10.2020

Tarkastelin viikonloppuna kuvausmielessä muurahaiskeon elämää ja olihan se tosiaan vain muisto lämpimän vuodenajan kuhinasta.
Kyseisessä kekomuurahaisten valtakunnassa oli näkyvillä ainoastaan kaksi sissiä, joista toinen keskittyi korren kantamiseen, luonnollisesti, ja toinen yritti hidastetusti a-s-e-t-e-l-l-a itseään puolustusasentoon kuvaajan häätämiseksi. #makrokuvaus #koominen…

Kekomuurahainen keon pinnalla
Kekomuurahainen, lokakuu 2020

 

Teksti ja kuva: Marko Kelo

Ajankohtaista luonnossa

  • Siirry sivulle 1
  • Siirry sivulle 2
  • Siirry sivulle 3
  • Välisivut jätetty pois …
  • Siirry sivulle 13
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Tiedote

Kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.–31.12.2023

Kuopion luonnontieteellisen museon kasvitieteen kokoelma- ja lainaustoiminta tauolla 1.3.−31.12.2023 Kuopion Museokeskuksen uudet työ- ja kokoelmatilat valmistuvat keväällä 2023. Luonnontieteellisen museon kasvikokoelman muuttoa valmistelevat työt ovat

Lue lisää

Ajankohtaista luonnossa

Alussa oli muna

31.5.2021

Kevät on uuden elämän syntymisen aikaa. Linnut … [Lue lisää...] tietoaAlussa oli muna

Pisanojan mieskuorolaiset

14.5.2021

Toukokuun alkupuolella alkaa kuulua puroista, … [Lue lisää...] tietoaPisanojan mieskuorolaiset

Kavala kaunotar

30.4.2021

Lenkkipolun varrella juuri näihin aikoihin, … [Lue lisää...] tietoaKavala kaunotar

Mesi ja mahla maistuvat

19.4.2021

Aikuisena talvehtineet päiväperhoset ovat … [Lue lisää...] tietoaMesi ja mahla maistuvat

Lumikieppi

1.2.2021

Metsäkanalinnuista teeret menevät säännöllisesti … [Lue lisää...] tietoaLumikieppi

Luonto valmistautuu talveen

28.10.2020

Tarkastelin viikonloppuna kuvausmielessä … [Lue lisää...] tietoaLuonto valmistautuu talveen

Myrskyn jälkeen…

23.9.2020

Maaningan Korkeakoskessa riittää taas … [Lue lisää...] tietoaMyrskyn jälkeen…

”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

2.7.2020

Toissapäiväinen rankkasade piiskasi pienimpiä … [Lue lisää...] tietoa”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

Feromonit houkuttavat

18.6.2020

Hyönteisten sukupuoliferomoneja käytetään laajasti … [Lue lisää...] tietoaFeromonit houkuttavat

Mikä lie kimalainen…

12.6.2020

Niin sitä moni kimalaiseksi luulisi, mutta … [Lue lisää...] tietoaMikä lie kimalainen…

Hiirenkorvien heleä vehreys

25.5.2020

Vastapuhjenneet lehdet saavat maisemaan keväisen … [Lue lisää...] tietoaHiirenkorvien heleä vehreys

Luonnon puupiirtäjä

15.5.2020

Koivunmantokuoriainen on ainoa koivujen nilaa … [Lue lisää...] tietoaLuonnon puupiirtäjä

Tweets by luontomuseo

Yhteydenottolomake >>

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste