Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

Kuopion kaupungin museot

Ajankohtaista luonnossa

Karkauspäivän kasvihavainto

Noin viikko sitten karkauspäivänä maasto oli Kuopiossa lumeton. Luistelusuksilla liikkuva kulkija havainnoi Kallaveden saarten kallioisten rantojen kasvistoa aurinkoisessa, lähes tuulettomassa säässä. Kuihtunutta kalliokohokkia näkyi avoimilla rantakallioilla kahdessa paikassa Kaijansaaressa ja Laivonsaaressa. Jo maaliskuun ensimmäisenä päivänä lumi peitti hennot talventörröttäjät.

Kalliokohokki ei ole suurharvinaisuus, muttei meillä ihan tavallinenkaan avoimien jäkäläkallioiden kasvi. Retkeilykasvion mukaan sitä on pidettävä Pohjois-Savossa harvinaisena alkuperäiskasvina. Kallaveden saaristossa sitä kasvaa siellä täällä rantakallioiden rakosissa, useimmiten muutaman tai muutaman kymmenen kasvin muodostamina pienehköinä valkokukkaisina kasvustoina.

Suuren järvenselän rannalla kasvaa vihreä kalliokohokki ja pieni männyntaimi.
Maisema kalliokohokin kasvupaikalta Etelä-Kallaveden saaristossa kesäkuussa 2018.

 

Lähde: Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki.

Teksti ja kuva: Outi Vainio

 

 

 

 

Siivin valkoisin

Sieltä ne taas saapuvat, lumivalkoisin (ylivalottunein) siivin,  nuo tuhansien järvien trumpetistit.
Laulujoutsen olisi todennäköisesti hävinnyt Suomesta vainojen vuoksi, mutta lintutieteilijöiden huolen myötä laji rauhoitettiin vuonna 1934. Toki kirjailija Yrjö Kokolla oli suojelun kannalta varmasti myös osuutta asiaan.
Nykyään huolia/murheita lajeilla, myös ihmisellä, on riittävästi. Muutokset elinympäristöissä, haasteet muuttomatkoilla, pyynti, ja varsinkin ”klassikko” ilmastonmuutos luovat suuria uhkakuvia tulevaisuudelle.
Toivotaan, että nykypäivänäkin tehtävä tutkimus sekä kirjallisuus johtaisivat lajiston kannalta samanlaiseen lopputulokseen, kuin Ultima Thulen linnulla.
Tuoretta kirjallisuutta on nyt saatavilla, eli luontoon ja lukemaan ihmiset!

Hohtavanvalkoinen laulujoutsen lentää sinisellä taivaalla
Laulujoutsen

 

Teksti ja kuva: Marko Kelo

Viikon ANTI-havainto luonnosta

Helmikuu on tullut, tulleet valkohanget, pakkasherra nurkissa jo paukuttaa!

Tai sitten ei. Tällä hetkellä Kuopiossa on virallisesti mitattuna viisi senttiä lunta, ja metsissä ei paikoin ole sitäkään vähää. Tulevan viikonlopun vesisade sulattanee loputkin sentit.

Vanhassa kuusikossa kulkee hieman jäinen polku. Lunta ei ole ollenkaan, vaikka kuva on otettu helmikuussa.
Mikä puuttuu helmikuisesta metsämaisemasta?
kuva: Mari Wikholm

Ketotyräruoho – uusi tulokas Pohjois-Savossa

Museoon kerätty näyte ketotyräruohosta.
Ketotyräruoho (Herniaria glabra)

Museossa tallennetaan lajihavaintoja ja määritetään sekä kunnostetaan edellisenä kesänä kerättyjä näytteitä lumen viimein valaistessa talvista maisemaa Kuopion korkeudella. Kerättyjen kasvinäytteiden joukossa on pohjoissavolaisittain melko uusi tulokas, ketotyräruoho, joka löytyi Kuopion satamasta heinäkuussa 2019. Suomen Lajitietokeskuksen mukaan maakunnasta on aiemmin tallentunut vain yksi havainto Siilinjärveltä vuonna 2006.

Ketotyräruohon historia maassamme on vaiheikas. Se on saapunut eri teitä purjelaivojen painolastien mukana länsirannikolle, venäläisen sotaväen mukana eteläiseen ja kaakkoiseen Suomeen ja saksalaisten tuomana toisen maailmansodan aikana jopa Kilpisjärvelle asti. Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon kasvikokoelmasta löytyy Kuopiosta vuonna 1892 kerätty näyte, joka mitä ilmeisimmin on tulkittu niin epävarmaksi tiedoksi, ettei se ole päässyt edes Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston kartoille.

Ketotyräruoho viihtyy tyypillisesti soraisella kasvualustalla. Toivotaan Kuopion sataman uudelle pikkuruiselle tulokkaalle menestystä kivisellä kasvupaikallaan.

Suomen kartalle on merkitty ketotyräruohon kasvupaikat. Laji kasvaa lähinnä Etelä-Suomessa, joitakin kasvupaikkoja on länsirannikolla.
Ketotyräruohon levinneisyys Suomessa Kasviatlaksen mukaan. Lampinen, R. & Lahti, T. 2019: Kasviatlas 2018. — Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki.
Kartalla näkyy, että Pohjois-Savossa on kaksi ketotyräruohon kasvupaikkaa. Yksi kasvupaikka on Kuopiossa, toinen Siilinjärvellä.
Ketotyräruoho Pohjois-Savossa. Suomen Lajitietokeskus, CC BY 4.0

 

 

 

 

Kekseliäs ihminen

Hiljaa mielessäni sadattelin ja saattoipa muutama voimasana äänen saattelemana suustakin lipsahtaa, kun ihmisen kekseliäisyyttä kosken äärellä seurasin.
Koskikarat eivät tällä kertaa kuvattaviksi antautuneet, mutta sain omasta mielestäni kelpo otokset mikromuovin lentokykyisestä reilusti suuremmasta sukulaisesta.
Rautalammin Nokisenkosken sillalla jonkin remonttifirman harmaa pakettiauto hidasti ja ikkunasta otti muovinen lounaspakkaus siivet alleen ja hetken liideltyään mätkähti veden pintaan jääden kellumaan toviksi akanvirtaan. Kamera laulamaan, sillä näin huikea kohtaaminen lounasrasian kanssa ja vielä koskiympäristössä tulisi ikuistaa.
Harmi vaan, että itse autosta en ehtinyt ottaa kuvaa. Mikä saa ihmisen vielä tänäkin päivänä tekemään tuollaista!

Muovipakkaus kelluu kosken pinnalla.
Lounas, Nokisenkoski 2020

Mielen tyynnyttyä jatkoin kohti Suonenjokea, jossa talvehtii sympaattinen pikku-uikku. Lintu oli edelleen paikalla ja sukelteli ahkerasti. Jokaisen sukelluksen jälkeen nokassa oli suuri vesiperhosen toukka kotelokoppineen. Reilun vedenpintaan ravistelun jälkeen kotelokoppa oli irronnut ja mehevä vihertävä toukka oli valmis syötäväksi. Toukat olivat onneksi luonnon tarjoamaa evästä, mutta mitä kaikkea kertymiä ne sisälsivätkään…

Pikku-uikku ui ruovikossa. Vesi on osittain jäässä.
Pikku-uikku, Suonenjoki 2020

Teksti ja kuvat: Marko Kelo

 

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste