• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
Kuopion kaupungin museot

Ajankohtaista luonnossa

Peippo avaa ääntään

29.3.2019

Kevät on tulossa! Julkulan rantametsästä on kuulunut parin varhaisen paluumuuttajan äänenavailua. Koiraspeipot palaavat Suomeen pari viikkoa ennen naaraita varaamaan reviirejä, kohentamaan ulkoasua ja valmistautumaan kevätkonserttiin. Peipon laulu on ponteva, lyhyt säe, joka on helppo oppia tuntemaan.

Värikäs peippokoiras laulaa keväisenä päivänä puun oksalla.
Pian metsät raikuvat peipon reipasta liverrystä.
kuva: Teemu Lehtinen (CC_BY_2.0)

Ennusteen mukaan keväinen sää jatkuu ensi viikolla. Konsertti on alkamassa pian – kannattaa lähteä metsäretkelle!

Ajankohtaista luonnossa

Korento hangella

18.3.2019

Maaliskuussa, kun ilman ja lumen pinnan lämpötila nousee nollan yläpuolelle, hangen päälle nousee monenlaisia selkärangattomia. Tunnetuimpia lienevät niin sanotut lumikirput eli hyppyhäntäiset, jotka suotuisissa olosuhteissa esiintyvät massoittain hyppien hyppyhankonsa avulla lumen pinnalla. Yksi erikoisimmista keväthangilla tavattavista hyönteisistä on kuitenkin kärsäkorentoihin kuuluva lumikorento. Tynkäsiipiseltä lumikorennolta puuttuvat siipilihakset, mikä auttaa sitä säästämään energiavarojaan talvisissa olosuhteissa. Lentokyvytön, hyppytaitoinen lumikorento aikuistuu syksyllä ja on aktiivinen koko talven syöden sammalia suojaavan lumikerroksen alla.

 

Pitkäraajaisen lumikorennon siivet ovat surkastuneet tyngiksi. Kuva Jukka Kettunen
Lumikorennon pää on kärsämäisesti pidentynyt. Kuva Marko Kelo

Tikkojen soidinaikaa

3.3.2019

Tikkojen soidin käynnistyy toden teolla maaliskuun alussa. Tikat rummuttelevat yhä kiivaammin valtaamillaan reviireillä ja kisailevat lemmenleikeissään. Koiraat ja naaraat viestivät toisilleen ja testaavat toistensa kiinnostusta suvunjatkamiseen.
Harmaapäätikka tekee pesäkolon yleensä haapaan, tervaleppään tai koivuun.

Vihreäselkäinen harmaapäätikka koivun rungolla

Harmaapäätikka katsoo taakseen

Teksti ja kuvat: Pertti Renvall

Ajankohtaista luonnossa

Katse koskikaraan

24.2.2019

Maamme kirkasvetiset joet ja kosket ovat tärkeitä Pohjoismaiden koskikarakannalle. Suomen pesimäkanta on vain noin 300 paria, mutta talveksi tänne muuttaa tuhansia (5 000-10 000) karoja Pohjois-Norjasta ja Ruotsista. Pohjois-Savosta tunnetaan 150 talvehtimisjokea tai -koskea, ja maakunnassa talvehtii vuosittain 400-600 koskikaraa. Lajin pesintä on todettu Pohjois-Savossa tiettävästi vain kerran, 1953 Nilsiässä.

Mustavalkoinen koskikara istuu oksalla. Koskikara Cinclus cinclus Kuopion Riistavedellä 11.1.2019.

Koskikara seisoo pienen sulana virtaavan puron rannalla valmiina hyppäämään veteen.

Koskikara kahlaa vatsaansa myöten vedessä.

Norjalaisiin ja ruotsalaisiin talvivieraisiin voi helmi-maaliskuussa tutustua helposti mm. Rautalammin Tyyrinvirralla ja Nokisenkoskella, Leppävirran Konnuksella ja Siilinjärven Siilinjoella. Kuopion keskustaa lähimpänä koskikaran voi toisinaan tavata hautausmaan kupeella Maljapurossa.

Teksti ja kuvat: Pertti Renvall

Ajankohtaista luonnossa

Kohti valoa

14.2.2019

Kuusitiainen. Kuva: Jari Suuronen

Helmikuun puolivälissä pimeä vuodenaika on väistymässä ja valo voittamassa. Päivä päivältä kiihtyvällä tahdilla aurinko kohoaa taivaalla korkeammalle. Ilmassa on vahvaa varhaiskevään tuntua.

Kaupungissakin tiaiset, viherpeipot, varpuset, pikkuvarpuset ja tikli virittelevät iloista kevätkonserttia. Ensimmäisiä muuttolintujen tiedustelijoita odotellaan.

Pitääköhän paikkansa, että linnut valitsevat kumppaninsa helmikuun 14. päivänä? Näin tapahtuu erään uskomuksen mukaan.

Ajankohtaista luonnossa, helmikuu, kuusitiainen

Tykky

7.2.2019

Tykky on puissa olevaa lunta ja huurretta. Oksistoon kiinni jäänyt lumi kerää ympärilleen lisää lunta, jolloin tykky leviää usein oksan pinta-alaa laajemmaksi. Myös alijäähtynyt vesisade ja suoraan puihin kiteytynyt huurre lisää tykyn määrää. Tykky on runsainta ja pysyvintä Pohjois-Suomen vaara-alueiden lakimetsissä, missä nuoskasäät eivät yleensä pudota lunta puista kesken talven. Tykkylunta voi normaalikokoisessa kuusessa olla 3-4 tonnia ja tykyn kertyessä kuusen latva usein katkeaa.

Tykyn koristelemia puita Puijolla.

Ajankohtaista luonnossa, Puijo, talvi, tykky

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 8
  • Sivu 9
  • Sivu 10
  • Sivu 11
  • Sivu 12
  • Sivu 13
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Ajankohtaista luonnossa

Alussa oli muna

31.5.2021

Kevät on uuden elämän syntymisen aikaa. Linnut … [Lue lisää...] tietoaAlussa oli muna

Pisanojan mieskuorolaiset

14.5.2021

Toukokuun alkupuolella alkaa kuulua puroista, … [Lue lisää...] tietoaPisanojan mieskuorolaiset

Kavala kaunotar

30.4.2021

Lenkkipolun varrella juuri näihin aikoihin, … [Lue lisää...] tietoaKavala kaunotar

Mesi ja mahla maistuvat

19.4.2021

Aikuisena talvehtineet päiväperhoset ovat … [Lue lisää...] tietoaMesi ja mahla maistuvat

Lumikieppi

1.2.2021

Metsäkanalinnuista teeret menevät säännöllisesti … [Lue lisää...] tietoaLumikieppi

Luonto valmistautuu talveen

28.10.2020

Tarkastelin viikonloppuna kuvausmielessä … [Lue lisää...] tietoaLuonto valmistautuu talveen

Myrskyn jälkeen…

23.9.2020

Maaningan Korkeakoskessa riittää taas … [Lue lisää...] tietoaMyrskyn jälkeen…

”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

2.7.2020

Toissapäiväinen rankkasade piiskasi pienimpiä … [Lue lisää...] tietoa”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

Feromonit houkuttavat

18.6.2020

Hyönteisten sukupuoliferomoneja käytetään laajasti … [Lue lisää...] tietoaFeromonit houkuttavat

Mikä lie kimalainen…

12.6.2020

Niin sitä moni kimalaiseksi luulisi, mutta … [Lue lisää...] tietoaMikä lie kimalainen…

Hiirenkorvien heleä vehreys

25.5.2020

Vastapuhjenneet lehdet saavat maisemaan keväisen … [Lue lisää...] tietoaHiirenkorvien heleä vehreys

Luonnon puupiirtäjä

15.5.2020

Koivunmantokuoriainen on ainoa koivujen nilaa … [Lue lisää...] tietoaLuonnon puupiirtäjä

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste