• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
Kuopion kaupungin museot

Ajankohtaista luonnossa

Pikkukajava – kolmiwarwaslokki

12.12.2018

Pikkukajava lentää räntäsateessa.
Pikkukajava (Rissa tridactyla) 8.12.2018, Kuopio, Maaninka, Maaninkajärvi

Kokeneen lintuharrastajan näkökenttään sattui Maaninkajärvellä 7.12. harvinainen vieras pohjoisen valtameriltä. Harvinainen siksi, että kyseinen nuori pikkukajava oli vasta viides Pohjois-Savossa 2000-luvulla tavattu lajin edustaja. Laji pesii mm. Pohjois-Norjan jyrkkien rantakallioiden kielekkeillä, jossa tämäkin yksilö on todennäköisesti kuoriutunut. Itämerellä laji on säännöllinen, mutta harvalukuinen muuttaja.
Nuorukainen vietti muutaman päivän Maaninkajärvellä kalastellen onnistuneesti ja leväten tulevaa matkaa varten.

Turvallista muuttomatkaa ja antoisia kalastushetkiä toivottaa Luonnontieteellisen museon väki.

Teksti ja kuva: Marko Kelo

Ajankohtaista luonnossa

Kesämöhöttäjä talvipurossa

8.12.2018

Jänkäkurppa löytyi itsenäisyyspäivänä Siilinjärveltä, vaatimattomasta, kapeasta ja matalavetisestä ojanpahasesta. Oja pysyy lähteisyytensä vuoksi kovillakin pakkasilla osittain sulana. Pohjois-Savosta laji on löydetty talvella vain muutaman kerran aiemmin.

Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus)
Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus talvehtimisaikeissa Siilinjärvellä 6.12.2018.

Jänkäkurppa pesii vetisillä soilla. Lajin levinneisyys on pohjoispainotteinen. Se on muiden kahlaajien tapaan muuttolintu. Muutamia talvehtimista yrittäviä yksilöitä löydetään Suomestakin vuosittain, harvemmin kuitenkaan sisämaasta. Suomessa talvea viettävät jänkäkurpat ovat yleensä löytyneet läpi talven sulina pysyvistä virtaavista vesistä, lähteikkösulista ja ojista.
Jänkäkurpan vanhoja nimiä: pienempi taivaanvuohi, kesämöhöttäjä, pieni vanhapiika, pienempi taivaanjäärä.

Teksti ja kuva: Pertti Renvall

Ajankohtaista luonnossa

Lapintiaisia etelänmatkalla

30.11.2018

Lapintiainen
Lapintiainen Poecile cinctus (Salla, heinäkuu 2018).

Lapintiaisia on syyskuusta lähtien havaittu vaelluksella poikkeuksellisesti koko maassa. Laji on pääasiassa Lapissa pesivä paikkalintu, mutta heikkoa vaellusta havaitaan muutaman vuoden välein. Mistään erityisen silmiinpistävästä vaelluksesta ei ole nytkään kyse, mutta useita yksilöitä on havaittu etelärannikolla asti. Monet maan etelä- ja keskiosiin vaeltaneet lapintiaiset asettuvat talveksi hyödyntämään lintujen ruokintapaikkojen antimia. Ne saattavat pysytellä samalla paikalla kevääseen saakka.
Lapintiaisen parhaita tuntomerkkejä ovat harmaanruskea päälaki, leveä musta kurkkulappu ja ruosteensävyiset kupeet.

Teksti ja kuva: Pertti Renvall

Ajankohtaista luonnossa

Luonnossa havaittua

22.11.2018

Harmaan sääjakson jälkeen aurinko ja pakkanen maalaavat taidetta luonnossa. Arjen keskellä mieli rauhoittuu ja lepää, silmät hakevat valon muodostamia kuvia, kameran suljin napsahtaa…

Jäätävää kauneutta (kuva: Marko Kelo)
Pilven väriloistoa (kuva: Marko Kelo)

Ajankohtaista luonnossa

Syksyn punaiset marjat

6.11.2018

Kun ruska on ohi ja luonto valmistautuu talveen, punakoison marjat loistavat värikkäinä harmaantuvassa kaupunkiympäristössä.

Rantapensaikoissa kasvavalla köynnöstävällä punakoisolla on ollut rohdos- ja taikakäyttöä ja sen avulla on paranneltu monenlaisia vaivoja ja kolotuksia. Navetoiden ja tallien edustalla kasvavan punakoison on ajateltu suojaavan eläimiä noitien aiheuttamilta onnettomuuksilta. Luonnonkasvillisuuden jäänteenä, vanhana lääke- tai koristekasvina, viljelykarkulaisena tai satunnaisena tulokkaana kasvia näkee usein asutuksen piirissä pensaikoissa, joutomailla tai lähiömetsissä, joihin on kärrätty puutarhajätettä. Rehevillä rannan läheisillä kasvupaikoilla se voi yleistyä ja luonnonvaraistua. Pohjois-Savossa laji on alkuperäiskasvina harvinainen.

Punakoison marjat ovat kirkkaanpunaiset.
Punakoiso kasvaa rännikadun varrella Kuopiossa.

Punakoison kiiltävänpunaiset marjat samoin kuin koko muukin kasvin verso on ihmiselle ja muille nisäkkäille hyvin myrkyllinen, joten sen marjat on jätettävä linnuille! Rastaille ne kelpaavat ja satoisan punakoison marjoista riittää syötävää pitkälle talveen.

Ihminen on hyödyntänyt koison suurta sukua muutoinkin kuin rohdos- ja koristekasvikäytössä, sillä tutut peruna, tomaatti, paprika ja tupakka kuuluvat koisokasveihin.

Ajankohtaista luonnossa

Hiuksenhienoa jäätä

29.10.2018

Pikkupakkasella metsässä saattaa huomio kiinnittyä valkoisella kuorrutettuihin oksanpätkiin. Ihan kuin oksan sisältä pursuaisi ohuenohuita jäärihmoja, jotka sulavat kosketuksesta heti. Kyseessä on hiusjää.

Hiusjää muodostaa valkoisia hiuksen näköisiä rakenteita.
Hiusjäätä sienen itiöemän pinnalla

Lahopuun pinnalle ilmaantuvan hiusjään oletetaan syntyvän lahottajasienten ansiosta. Lahopuun sisällä kasvavasta sienirihmastosta imeytyy vettä rihman päähän puun pinnalle. Pinnalla vesi jäätyy pikkupakkasella ohueksi, hiusmaiseksi rakenteeksi. Jäähiuksen halkaisija on vain millin kymmenesosa mutta pituus voi olla useita senttejä. Rihmanpäitä voi olla lahopuun pinnalla yhtä tiheässä kuin hiuksia ihmisen päässä.

Hiusjää-ilmiö on jokseenkin harvinainen. Ei tiedetä, mikä tai mitkä lahottajasienet saavat sen aikaan. Sääolosuhteiden on osuttava kohdilleen: hauraat jäähiukset katkeavat helposti, joten tuulisella kelillä ei hiusjäätä päästä näkemään. Ilmeisesti lauha, kostea pikkupakkaskeli on ihanteellinen hiusjään syntymiselle.

Tämän vuoden ensimmäinen hiusjäähavaintoni osui sunnuntaihin 28.10. Tällä kertaa hiusjäätä ei pursunnut pelkästään pienistä lahopuunkappaleista vaan myös jonkun tunnistamattomaksi jääneen sienen jäätyneestä itiöemästä.

Ajankohtaista luonnossa

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 10
  • Sivu 11
  • Sivu 12
  • Sivu 13
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Ajankohtaista luonnossa

Alussa oli muna

31.5.2021

Kevät on uuden elämän syntymisen aikaa. Linnut … [Lue lisää...] tietoaAlussa oli muna

Pisanojan mieskuorolaiset

14.5.2021

Toukokuun alkupuolella alkaa kuulua puroista, … [Lue lisää...] tietoaPisanojan mieskuorolaiset

Kavala kaunotar

30.4.2021

Lenkkipolun varrella juuri näihin aikoihin, … [Lue lisää...] tietoaKavala kaunotar

Mesi ja mahla maistuvat

19.4.2021

Aikuisena talvehtineet päiväperhoset ovat … [Lue lisää...] tietoaMesi ja mahla maistuvat

Lumikieppi

1.2.2021

Metsäkanalinnuista teeret menevät säännöllisesti … [Lue lisää...] tietoaLumikieppi

Luonto valmistautuu talveen

28.10.2020

Tarkastelin viikonloppuna kuvausmielessä … [Lue lisää...] tietoaLuonto valmistautuu talveen

Myrskyn jälkeen…

23.9.2020

Maaningan Korkeakoskessa riittää taas … [Lue lisää...] tietoaMyrskyn jälkeen…

”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

2.7.2020

Toissapäiväinen rankkasade piiskasi pienimpiä … [Lue lisää...] tietoa”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

Feromonit houkuttavat

18.6.2020

Hyönteisten sukupuoliferomoneja käytetään laajasti … [Lue lisää...] tietoaFeromonit houkuttavat

Mikä lie kimalainen…

12.6.2020

Niin sitä moni kimalaiseksi luulisi, mutta … [Lue lisää...] tietoaMikä lie kimalainen…

Hiirenkorvien heleä vehreys

25.5.2020

Vastapuhjenneet lehdet saavat maisemaan keväisen … [Lue lisää...] tietoaHiirenkorvien heleä vehreys

Luonnon puupiirtäjä

15.5.2020

Koivunmantokuoriainen on ainoa koivujen nilaa … [Lue lisää...] tietoaLuonnon puupiirtäjä

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste