• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
Kuopion kaupungin museot

Ajankohtaista luonnossa

Täplikäs ruska

16.10.2019

Kuopiossa ehtii syyslomalla vielä ihailla hienoa ruskaa. Lehtipuut komeilevat keltaisina, oransseina ja liekehtivän punaisina. Usein erityisen värikkäitä ovat vaahterat, joita kasvaa puistoissa ja pihoilla runsaasti.

Vaahteranlehtiä kirjovat usein tervanmustat pilkut. Niiden määrä vaihtelee vuosittain, ja tänä vuonna täplikkäitä lehtiä on paljon. Kyseessä on vaahterantervatäplä Rhytisma acerinum, pikkuruinen puun lehdillä kasvava loissieni.

Maassa on keltaisia ja oransseja vaahteranlehtiä, joissa on tummia pilkkuja.
Vaahterantervatäplän pilkuttamia lehtiä

Tummat täplät muodostuvat lukemattomista mikroskooppisen pienistä itiöemistä. Periaatteessa sieni muodostaa itiöemiä jo kesällä, mutta ne ovat silloin vihreitä tai vaaleankeltaisia, joten niitä ei paljaalla silmällä erota helposti. Syksyllä itiöemät tummenevat näyttävän mustiksi.

Lokakuussa lehdet putoavat maahan. Vaahterantervatäplän itiöemät jatkavat elämäänsä lehdissä talven yli, ja niiden itiöt kypsyvät vasta keväällä. Silloin itiöt irtoavat ja leijailevat ilmavirran mukana muualle. Yleensä ne eivät päädy kovinkaan kauas. Moni päätyy samaan vaahteraan, josta ne aloittivat elämänkiertonsa.

Vaahterantervatäplä on loinen mutta se ei juuri haittaa isäntäpuutaan. Täplälehtisten vaahteroiden voi hyvin antaa olla eikä niille tarvitse tehdä mitään. Jos lehtien mustia pilkkuja haluaa vähentää, ahkera haravointi voi hieman vähentää keväällä itiöivien sienten määrää.

Vaahterantervatäplä kuuluu kotelosieniin. Se on siis etäistä sukua keväisille korvasienille ja huhtasienille sekä syksyisin kasvaville piispanhiipoille. Kukapa uskoisi ulkonäön perusteella?

 

teksti ja kuva: Mari Wikholm

Ajankohtaista luonnossa

Rukoilija on jo ovella

10.10.2019

Yksi ilmaston lämpenemisen myötä kohti pohjoista leviämässä oleva laji on rukoilijasirkka (Mantis religiosa). Se on kuuluisin ja yleisin Euroopassa tavatuista parista kymmenestä rukoilijasirkkalajista. Väriltään vihreä tai ruskea rukoilijasirkka pyydystää saalinsa piikkisillä eturaajoillaan ja usein myös koiras joutuu naaraan saaliiksi parittelun päätteeksi.Vihreä rukoilijasirkka seisoo pihatuolin käsinojalla.

 

Tämä naaras pelastui uima-altaasta ja kuivatteli siipiään Kroatiassa. Kuvat J. Kettunen

Laji on viime vuosina levittäytynyt kohti pohjoista: se tavattiin vuonna 2008 Etelä-Baltiasta ja tänä vuonna ensimmäisen kerran Virosta. Tämä, kuten moni muu eksoottinen laji saanee lähivuosina jalansijan myös Suomesta.

 

 

ilmastonmuutos

Luonnossa havaittua…

3.10.2019

Syksyn ruska saattelee linnut kohti talvehtimisalueitaan. Toisinaan joukkoon mahtuu harvinaisuuksia, mutta joskus myös lintumaailman kummallisuuksia. Tämä kuvan valkoposkihanhi oli todellakin löytänyt oman tyylinsä, jonka ”siivittämänä” matka jatkui kohti tulevia haasteita.

Lentävä valkoposkihanhi, jonka siipisulat ovat oudonmuotoiset.
Valkoposkihanhi 24.9.2019, Siilinjärvi, Raasio

 

Luonnossa liikkuessa vastaan tulee myös lintumaailman määrityspähkinöitä, kuten seuraavassa kuvassa. Laji toistaiseksi tuntematon…

Lähikuvassa taipunut ruohonkorsi
Määrityspähkinä…

 

Teksti ja kuvat: Marko Kelo

Ajankohtaista luonnossa

Harvinaisen kasvin jäljillä Etelä-Savossa

17.9.2019

Sadepäivän voi käyttää huonomminkin kuin etsiskelemällä pienikokoista, hentoa ja harvinaista kasvia järven rantalietteiltä. Erittäin uhanalaisen lietetattaren tyypillisiä kasvupaikkoja ovat tulvaiset järvien, jokien ja jokisuistojen liejurannat. Lajin laajimmat ja runsaimmat esiintymät löytyvät Perämeren rannikon jokisuistoista Suomesta ja Ruotsista.

Lietetatar (Persicaria foliosa)

Suomen sisämaan esiintymillä menee heikosti. Monin paikoin lietetattarelle sopivat kasvupaikat kuten aiemmin avoimet ja laidunnetut rannat ovat kasvaneet umpeen vesien säännöstelyn ja rantalaidunnuksen loppumisen seurauksena. Etenkin järviruoko on vallannut alaa eikä lietetatar heikkona kilpailijana pärjää sulkeutuneessa ja korkeassa kasvillisuudessa.

Kasvin voi löytää matalasta vedestä tai märältä, usein avoimelta ja tulvavaikutteiselta rannalta liejunsekaiselta savi-, hieta- tai hiekkapohjalta. Lietetatarkannan koko vaihtelee vuosittain suuresti.

Viime viikolla tarkastettiin Pohjois- ja Etelä-Savon rajamailla seitsemän vanhaa kasvupaikkaa, joilla lajin tiedetään kasvaneen 1970-luvun jälkeen. Kasvi löytyi yhteensä neljältä paikalta. Esiintymät olivat niukkoja ja pienialaisia ja yksilömäärät vaihtelivat 5-50 välillä. Vuonna 2011 kahdelta paikalta tavattiin jopa satoja yksilöitä.

Esiintymien säilyminen pitkälle tulevaisuuteen edellyttänee laidunnuksen jatkamista tai rantojen säilymistä avoimina muilla keinoin sekä luontaista tulvadynamiikkaa. Tulevaisuus ei siten näytä kovin valoisalta lietetattaren sisämaan esiintymien kannalta.

Järven rannalla kasvaa suuria koivuja ja vesirajassa hieman ruovikkoa.
Rantalaidun, jonka vesirajassa lietetatar edelleen viihtyy.
Mutainen ranta, jossa on kumisaappaan jäljet. Kulkija on uponnut nilkkoja myöten mutaan.
Lietetatar hakusessa: kartoittajan jäljet mudassa.
Soraisella rannalla on laituri, vene ja lasten uimaleluja.
Lietetattaren esiintymä saunarannassa sorapohjalla, joka pysyy avoimena kulutuksen ansiosta.

Teksti ja kuvat Outi Vainio

Ajankohtaista luonnossa

Punajalkahaukka Pohjois-Savossa

11.9.2019

Punajalkahaukka istuu sähkölangalla ja katsoo taaksepäin.
Punajalkahaukka 7.9.2019, Kuopio, Hirvilahti

Etelänpuoleiset tuulet elo-syyskuun vaihteessa toivat mukanaan Suomen ilmatilaan kymmeniä tai jopa satoja yksilöitä punajalkahaukkoja. Kyse on pääosin nuorista yksilöistä (kuvassa), jotka onnistuneen pesinnän jälkeen levittäytyvät laajemmalle alueelle osin ravinnon perässä. Lajin pesimäalueet sijaitsevat Itä-Euroopassa sekä Länsi- ja Keski-Aasian puolella.
Pohjois-Savossa harrastajat ovat käyttäneet aikaa, ei niinkään vaivaa, tämän upean jalohaukan etsimiseen, mutta toistaiseksi havainnot ovat kyseistä yksilöä lukuunottamatta tiukassa.

Teksti: Marko Kelo
Kuva: Eetu Kelo

Ajankohtaista luonnossa

Syyssyreeni – perhoskukkien aatelia

3.9.2019

Elo-syyskuussa kukkiva syyssyreeni eli syrikkä on maailman parhaita perhoskukkia. Kukkien huumaava tuoksu houkuttelee etenkin loppukesän komeita täpläperhosia: amiraaleja, ohdake-, neito- ja nokkosperhosia. Myös sitruunaperhoset ja monet yöperhoset, kuten gammayökkönen, vierailevat ahkerasti syrikän kukilla. Samat amiraali- ja ohdakeperhosyksilöt viihtyvät kukilla pari kolme viikkoa kestävän kukinta-ajan ennen pitkää vaellustaan Välimeren maihin.

Eteläisintä rannikkoseutua lukuun ottamatta syyssyreeni ei kestä ankarimpia Suomen talvia, vaan se on siirrettävä talvehtimaan esimerkiksi maakellariin tai vastaavaan viileään tilaan.

Useat perhoset viihtyvät päiväkausia syrikän (Buddleja davidii) kukilla (Kuvat Jukka Kettunen).

Ajankohtaista luonnossa

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 4
  • Sivu 5
  • Sivu 6
  • Sivu 7
  • Sivu 8
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 13
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Ajankohtaista luonnossa

Alussa oli muna

31.5.2021

Kevät on uuden elämän syntymisen aikaa. Linnut … [Lue lisää...] tietoaAlussa oli muna

Pisanojan mieskuorolaiset

14.5.2021

Toukokuun alkupuolella alkaa kuulua puroista, … [Lue lisää...] tietoaPisanojan mieskuorolaiset

Kavala kaunotar

30.4.2021

Lenkkipolun varrella juuri näihin aikoihin, … [Lue lisää...] tietoaKavala kaunotar

Mesi ja mahla maistuvat

19.4.2021

Aikuisena talvehtineet päiväperhoset ovat … [Lue lisää...] tietoaMesi ja mahla maistuvat

Lumikieppi

1.2.2021

Metsäkanalinnuista teeret menevät säännöllisesti … [Lue lisää...] tietoaLumikieppi

Luonto valmistautuu talveen

28.10.2020

Tarkastelin viikonloppuna kuvausmielessä … [Lue lisää...] tietoaLuonto valmistautuu talveen

Myrskyn jälkeen…

23.9.2020

Maaningan Korkeakoskessa riittää taas … [Lue lisää...] tietoaMyrskyn jälkeen…

”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

2.7.2020

Toissapäiväinen rankkasade piiskasi pienimpiä … [Lue lisää...] tietoa”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

Feromonit houkuttavat

18.6.2020

Hyönteisten sukupuoliferomoneja käytetään laajasti … [Lue lisää...] tietoaFeromonit houkuttavat

Mikä lie kimalainen…

12.6.2020

Niin sitä moni kimalaiseksi luulisi, mutta … [Lue lisää...] tietoaMikä lie kimalainen…

Hiirenkorvien heleä vehreys

25.5.2020

Vastapuhjenneet lehdet saavat maisemaan keväisen … [Lue lisää...] tietoaHiirenkorvien heleä vehreys

Luonnon puupiirtäjä

15.5.2020

Koivunmantokuoriainen on ainoa koivujen nilaa … [Lue lisää...] tietoaLuonnon puupiirtäjä

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste