• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
Kuopion kaupungin museot

Ajankohtaista luonnossa

Luonnon naamiointia – osa 1.

28.8.2019

 

Harmaanvalkoinen koivuhiilikoi sulautuu hyvin koivun tuoheen. Sitä on vaikea nähdä.
Koivuhiilikoi (Anacampsis blattariella)

Kuvasta löytyvän koivuhiilikoin (Anacampsis blattariella) tapaa usein päivisin heinä-syyskuussa koivujen rungoilta lepäilemästä. Levätä täytyy, että jaksaa yöllä lennellä.
Aikuisen perhosen siipiväli on n. 12-20mm, eli ”pikkuperhoseksi” jo kohtalaisen kokoinen.
Lajin toukka käärii koivun lehden rullalle ja koteloituu sen sisään. Rullattuja lehtiä löytää kesä-heinäkuussa. Koivuhiilikoin lisäksi hyönteismaailmastamme löytyy monia muitakin kääröntekijöitä, ehkäpä niistä lisää tulevissa luontohavainnoissa…
Aistit avoinna kohti uusia luontoelämyksiä!

Teksti ja kuva: Marko Kelo

Ajankohtaista luonnossa

Tähdenlentoja

14.8.2019

Mikäli ensi yö on selkeä, voi pimeällä elokuisella taivaalla nähdä poikkeuksellisen runsaasti tähdenlentoja. On perseidien aika. Valtaosa tähdenlennoista osuu juuri tälle viikolle, mutta harvakseltaan niitä voi näkyä vielä noin kymmenen päivän ajan. Siispä katse taivaalle! Tähdenlentoparven sijainti on W-kirjaimen muotoisen Kassiopeian ja Perseuksen tähtikuvioiden välissä.

Syksyinen yötaivas, jolla näkyy paljon tähtiä ja yksi tähdenlento.
Perseidit lentävät.
kuva: Wikimedia Commons

Avaruudessa lentävät kappaleet osuvat joskus Maapalloon valtavalla nopeudella. Pieni kivensirukin aiheuttaa ilmakehän kaasuihin törmätessään niin suuren kitkan, että kaasut leimahtavat liekkeihin. Pieni kivenkappale tuhoutuu palamisreaktiossa jo korkealla ilmakehässä, vain suurimmat meteorit päätyvät maanpintaan asti.

Satunnaisia tähdenlentoja voi nähdä jokaisena kirkkaana yönä. Tyypillinen, korkeintaan muutaman millin kokoisen sirun aiheuttama tähdenlento on hyvin nopea valoilmiö ja kestää vain sekunnin kymmenysosia. Jos kappaleen halkaisija on useita senttimetrejä, on tähdenlentokin huomattavasti kirkkaampi ja kestää kauemmin.

Välillä tähdenlentoja voi nähdä erityisen runsaasti. Tällaisia ryhmittymiä kutsutaan meteoriparviksi, ja ne näyttävät tulevan samasta pisteestä. Meteoriparvet synnyttävä pöly on peräisin aurinkokunnassa vierailleen komeetan murusista. Tunnetuimpia meteoriittiparvia ovat perseidien lisäksi epäsäännöllisesti marraskuussa näkyvät leonidit.

Ajankohtaista luonnossa

Vilukko ja lehtoneidonvaippa

9.8.2019

Lettosuolla Savo-Karjalan rajamailla on kuivaa. Rimpinevalla rimmet ovat lähes kuivillaan. Letolla kukkivat vielä lehtoneidonvaippa ja vilukko, rimpinevalla herkkä valkopiirtoheinä ja kanervakangas on kauneimmillaan.

Lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine)
Suovilukko (Parnassia palustris)

 

Kangaskanerva (Calluna vulgaris)

 

Teksti ja kuvat: Outi Vainio

 

Ajankohtaista luonnossa, kesä

Hapsenkakkiainen

2.8.2019

Oranssilla pajujäärällä on harmaat peitinsiivet, musta pää ja pitkät tuntosarvet.
Pajujäärä (Oberea oculata)

Hyönteismaailmasta löytyy mitä ihmeellisimpiä otuksia, jotka jäävät usein vähälle huomiolle. Osa on mikroskooppisen pieniä, joiden kauneus tulee esiin vasta mikroskoopin alla, osa on liikkeellä öiseen aikaan tai ovat muuten vaan piilottelevaa sorttia. Tämä kuvan hapsenkakkiainen, tai oikealta lajiltaan pajujäärä, ei ollut laisinkaan ujo, sillä se suorastaan poseerasi useaan otteeseen kuvaajalle.

Pajujäärän toukat elävät, kuten nimestäkin saattaa päätellä, pajuilla, jossa ne nakertavat oksien sisällä toukkakäytäviään. Aikuiset jäärät (pituus n. 2 cm) ovat liikkeellä heinä- syyskuussa.

Entisaikoina hapsenkakkiaisiksi on kutsuttu lähes kaikkia pitkät tuntosarvet omaavia kovakuoriaisia. Lisäksi on myös maantieteellisiä eroja nimitysten suhteen, mutta olkoon tämän jutun päähenkilö tällä kertaa se hapsenkakkiainen.

Oranssilla pajujäärällä on harmaat peitinsiivet, musta pää ja pitkät tuntosarvet.
Pajujäärä (Oberea oculata)

Teksti ja kuvat: Marko Kelo

Ajankohtaista luonnossa

Puolukka yllättää

26.7.2019

Kävelen Julkulassa lähimetsässäni päivittäin, usein monta kertaa päivässä. Tutustakin paikasta voi löytyä yllättäviä yksityiskohtia, kuten itselleni kävi eräänä heinäkuun päivänä. Tavallinen puolukka ei näyttänytkään niin tavalliselta. Osa lehdistä oli puhtaanvalkeita, osa tasan puoliksi valkoisia, osassa oli valkeita viiruja. Klorofyllien tuotanto on häiriintynyt tällä yksilöllä pahan kerran, ilmeisesti mutaation vuoksi. Täysin valkoiset kasvit pärjäävät yleensä huonosti, sillä yhteyttämiseen tarvitaan klorofyllipigmenttiä eli lehtivihreää. Nähtäväksi jää, pystyykö aavepuolukka tekemään marjoja, ja jos pystyy, ovatko marjat punaisia vai valkoisia.

Puolukan lehdistä osa on täysin valkoisia ja osa tasan puoliksi valkoisia, puoliksi vihreitä.
Puolukka se on, vaikka jotkut lehdet ovat puoliksi valkoiset.

teksti ja kuva: Mari Wikholm

 

 

 

 

Ajankohtaista luonnossa

Kahlaajien syysmuutto vauhdissa

19.7.2019

Suosirri kävelee soraisella rannalla.
Suosirri (Calidris alpina). Heinä-elokuu on sirriaikaa. Aikuisten sirrien päämuutto ajoittuu usein naistenviikolle.

Monet kahlaajat, mm. kuovit ja viklot, aloittavat syysmuuttonsa jo ennen juhannusta. Kiireisin kesävieras on mustaviklo. Se saapuu pohjoisille pesimäseuduilleen vasta toukokuun alkupuoliskolla, mutta ensimmäiset naaraat lähtevät syysmuutolle jo touko-kesäkuun vaihteessa, heti muninnan jälkeen. Mustaviklonaaraat jättävät munien hautomisen ja poikasista huolehtimisen ilmeisesti kokonaan koiraiden tehtäväksi.

Arktisella tundralla pesivien sirrien syysmuutto käynnistyy toden teolla heinäkuussa, kun aikuiset pesineet yksilöt kerääntyvät parviksi ja jättävät sopivilla itä- ja koillistuulilla pesimäseutunsa. Heinä-elokuu on aikuisten sirrien päämuuttoaikaa. Elokuun puolivälistä lokakuuhun muuttoparvissa pääroolissa on nuoriso eli menneen kesän poikastuotto. Kahlaajien muutto on usein näkyvimmillään naistenviikon aikaan heinäkuun lopussa. Parhaiten niitä näkee merten hiekkarannoilla, sisämaassa ranta- ym. lietteillä. Suurimmat levähtäjämäärät havaitaan lähes poikkeuksetta ns. pudotuskeleillä eli lounais- ja länsituulilla rankkasateiden yhteydessä.

Karikukko istuu rantakivellä.
Karikukon (Arenaria interpres) voi tuurilla nähdä levähtämässä muutolla heinäkuussa myös sisämaan rannoilla.

Teksti ja kuvat: Pertti Renvall

Ajankohtaista luonnossa

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 5
  • Sivu 6
  • Sivu 7
  • Sivu 8
  • Sivu 9
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 13
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Ajankohtaista luonnossa

Alussa oli muna

31.5.2021

Kevät on uuden elämän syntymisen aikaa. Linnut … [Lue lisää...] tietoaAlussa oli muna

Pisanojan mieskuorolaiset

14.5.2021

Toukokuun alkupuolella alkaa kuulua puroista, … [Lue lisää...] tietoaPisanojan mieskuorolaiset

Kavala kaunotar

30.4.2021

Lenkkipolun varrella juuri näihin aikoihin, … [Lue lisää...] tietoaKavala kaunotar

Mesi ja mahla maistuvat

19.4.2021

Aikuisena talvehtineet päiväperhoset ovat … [Lue lisää...] tietoaMesi ja mahla maistuvat

Lumikieppi

1.2.2021

Metsäkanalinnuista teeret menevät säännöllisesti … [Lue lisää...] tietoaLumikieppi

Luonto valmistautuu talveen

28.10.2020

Tarkastelin viikonloppuna kuvausmielessä … [Lue lisää...] tietoaLuonto valmistautuu talveen

Myrskyn jälkeen…

23.9.2020

Maaningan Korkeakoskessa riittää taas … [Lue lisää...] tietoaMyrskyn jälkeen…

”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

2.7.2020

Toissapäiväinen rankkasade piiskasi pienimpiä … [Lue lisää...] tietoa”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

Feromonit houkuttavat

18.6.2020

Hyönteisten sukupuoliferomoneja käytetään laajasti … [Lue lisää...] tietoaFeromonit houkuttavat

Mikä lie kimalainen…

12.6.2020

Niin sitä moni kimalaiseksi luulisi, mutta … [Lue lisää...] tietoaMikä lie kimalainen…

Hiirenkorvien heleä vehreys

25.5.2020

Vastapuhjenneet lehdet saavat maisemaan keväisen … [Lue lisää...] tietoaHiirenkorvien heleä vehreys

Luonnon puupiirtäjä

15.5.2020

Koivunmantokuoriainen on ainoa koivujen nilaa … [Lue lisää...] tietoaLuonnon puupiirtäjä

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste