• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Kuopionluonnontieteellinenmuseo.fiKuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Kuopion luonnontieteellisen museo logo

  • ETUSIVU
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • NÄYTTELYT
    • Verkkonäyttelyt
      • Mesimarja
    • Päättyneet näyttelyt
      • Elämän historia
      • Karhutarinoita
    • Aikaisempia päättyneitä näyttelyitä
    • Lainattavat kiertonäyttelyt
  • YMPÄRISTÖKASVATUS
    • Yleisötapahtumat
    • Liito-orava-LIFE
    • Luontolive
    • Lisätietoa museon ympäristökasvatuksesta
  • KOKOELMAT
    • Kokoelmien historiaa
    • Eläinkokoelmat
    • Kasvikokoelmat
    • Eläin- kasvi- ja sieninäytteiden vastaanotto
  • TUTKIMUS
    • Tutkimukset ja seurannat
      • Ennallistamisen vaikutus kasvistoon ja kasvillisuuteen Kuopion Pölkkypuronsuolla
      • Ennallistamistoimien vaikutus Kuopion Vuorilammen metsien monimuotoisuuteen
      • Kallaveden ja Keiteleen muikun hedelmällisyystutkimus
      • Kuopion Keskimmäinen – lintujärven kehitys
      • Kuopion puistopuiden lahottajasienet
      • Kuopion uhanalaiset kasvit
      • Kääväkkäiden taksonomia, levinneisyys ja ekologia
      • Lahottajasieniyhteisöjen rakenne ja dynamiikka Koilliskairan myrskytuhoalueilla
      • Munjärven alueen kasviston nykytilan kartoitus Äänisen Karjalassa 1800-luvun lopun ja sotavuosien 1941–44 tietojen pohjalta
      • Metsänhoidon vaikutukset lahottajasieniin
      • Pesimälinnuston muutokset
      • Pohjois-Savon liito-oravat
      • Puijon käävät
      • Päivänkorentojen taksonomia ja levinneisyys Suomessa
      • Ripsiäisten ekologia, uhanalaisuus ja levinneisyys
      • Tikankontti- ja tummaneidonvaippaesiintymien seurantaa Pohjois-Savossa
      • Tuli metsien rakenteen hoidossa ja monimuotoisuuden suojelussa
      • Uhanalaiset päivänkorennot Suomessa
      • Uhanalaisten, puutteellisesti tunnettujen ja rauhoitettujen hyönteisten kartoitus ja seuranta
      • Vesilintupopulaatiot ja -yhteisöt ympäristön tilan seurannassa
    • Julkaisut
      • Kulumus
      • Hämmästyttävä monimuotoisuus (2007)
      • Kuopion katoava kasvimaailma (2002)
      • Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto (1999)
      • Kirjeitä pastori Kyyhkyselle (1998)
      • Muikku, Järvi-Suomen kala (1980)
      • Museoherroja ja Puijon tutkijoita (1994)
      • Sopulit – salaperäiset vaeltajat (1982)
  • YHTEYSTIEDOT
    • Näyttelyt ja museokauppa
    • Toimisto, kasvikokoelmat
    • Eläinkokoelmat
Kuopion kaupungin museot

Ajankohtaista luonnossa

Liitoa lähimetsissä

20.3.2020

Liito-oravien vuoden ensimmäinen kiima-aika ajoittuu maaliskuun loppuun eli juuri nyt on parasta aikaa nähdä liitureita päivänvalolla! Koiraat liikkuvat enemmän ja vierailevat naaraiden reviireillä etsien kumppania. Ne saattavat ajaa toisiaan takaa ja tehdä liitoja puista toisiin ihmisistä suuremmin välittämättä. Varsinainen naaraan kiima on kuitenkin lyhyt, sillä se voi olla ohi alle vuorokaudessa. Tämän jälkeen koiras lähtee etsimään toista naarasta.

Vaikka liito-oravaa ei pääsisikään näkemään, sen läsnäolosta kertovat keväisin puiden tyviltä havaittavat talvipapanat. Ne ovat riisinjyvänkokoisia, liereitä ja useimmiten keltaisenruskeita. Liito-orava käyttää talviravintonaan koivun ja lepän norkkoja, joiden sisältämä siitepöly värjää papanat kellertäviksi. Parhaiten liito-oravat viihtyvät kuusisekametsässä, jossa on suojaisaa ja lehtipuita ravinnoksi. Papanoita löytyy useimmiten suurten puiden juurelta. Jykevässä kuusimetsässä kannattaa tarkistaa esimerkiksi suuret koivut ja kolohaavat.

Liito-oravia on Kuopiossa melko runsaasti, ja ne voivat elää aivan ihmisasutuksen vieressä. Seuraavan kerran, kun menet metsään, katso ympärillesi. Voit löytää uuden naapurin!

Suuri koivu kuusimetsässä. Koivun juurelta löytyi liito-oravan papanoita.
Kellomäen kuusimetsän keskellä kasvavan vanhan koivun juurelta löytyi tänään papanoita, joten liito-orava on liikkunut alueella.
Vaahteran juurelta löydettyjä, hieman epätavallisemman värisiä, vaaleanruskeita liito-oravan talvipapanoita Linnanpellolla
Vaahteran juurelta löytyi hieman epätavallisemman värisiä, vaaleanruskeita papanoita Linnanpellolla. Väri saattaa johtua siitä, että ravintona on käytetty enemmän vaahteran siemeniä.

 

 

Teksti ja kuvat: Leena Rinta-Runsala

Ajankohtaista luonnossa

Karkauspäivän kasvihavainto

9.3.2020

Noin viikko sitten karkauspäivänä maasto oli Kuopiossa lumeton. Luistelusuksilla liikkuva kulkija havainnoi Kallaveden saarten kallioisten rantojen kasvistoa aurinkoisessa, lähes tuulettomassa säässä. Kuihtunutta kalliokohokkia näkyi avoimilla rantakallioilla kahdessa paikassa Kaijansaaressa ja Laivonsaaressa. Jo maaliskuun ensimmäisenä päivänä lumi peitti hennot talventörröttäjät.

Kalliokohokki ei ole suurharvinaisuus, muttei meillä ihan tavallinenkaan avoimien jäkäläkallioiden kasvi. Retkeilykasvion mukaan sitä on pidettävä Pohjois-Savossa harvinaisena alkuperäiskasvina. Kallaveden saaristossa sitä kasvaa siellä täällä rantakallioiden rakosissa, useimmiten muutaman tai muutaman kymmenen kasvin muodostamina pienehköinä valkokukkaisina kasvustoina.

Suuren järvenselän rannalla kasvaa vihreä kalliokohokki ja pieni männyntaimi.
Maisema kalliokohokin kasvupaikalta Etelä-Kallaveden saaristossa kesäkuussa 2018.

 

Lähde: Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki.

Teksti ja kuva: Outi Vainio

 

 

 

 

Ajankohtaista luonnossa, kasvit

Kaupunkipöllön keväthuhuilu

2.3.2020

Edellisen hohtavan valkoisen luontohavainnon vastapainoksi raportoin jotain sysimustaa. Neulamäessä aivan lähellä asuinaluetta on jo monena iltana huhuillut huuhkaja. Taitaa mahtavalla pöllöllä olla kevättä rinnassa!

https://kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi/wp-content/uploads/2020/03/video-1582746749.mp4

Videokuvassa ei näy muuta kuin yön tummuutta mutta äänet kannattaa kääntää täysille.

 

Mari Wikholm

Ajankohtaista luonnossa

Siivin valkoisin

28.2.2020

Sieltä ne taas saapuvat, lumivalkoisin (ylivalottunein) siivin,  nuo tuhansien järvien trumpetistit.
Laulujoutsen olisi todennäköisesti hävinnyt Suomesta vainojen vuoksi, mutta lintutieteilijöiden huolen myötä laji rauhoitettiin vuonna 1934. Toki kirjailija Yrjö Kokolla oli suojelun kannalta varmasti myös osuutta asiaan.
Nykyään huolia/murheita lajeilla, myös ihmisellä, on riittävästi. Muutokset elinympäristöissä, haasteet muuttomatkoilla, pyynti, ja varsinkin ”klassikko” ilmastonmuutos luovat suuria uhkakuvia tulevaisuudelle.
Toivotaan, että nykypäivänäkin tehtävä tutkimus sekä kirjallisuus johtaisivat lajiston kannalta samanlaiseen lopputulokseen, kuin Ultima Thulen linnulla.
Tuoretta kirjallisuutta on nyt saatavilla, eli luontoon ja lukemaan ihmiset!

Hohtavanvalkoinen laulujoutsen lentää sinisellä taivaalla
Laulujoutsen

 

Teksti ja kuva: Marko Kelo

Ajankohtaista luonnossa

Viikon ANTI-havainto luonnosta

21.2.2020

Helmikuu on tullut, tulleet valkohanget, pakkasherra nurkissa jo paukuttaa!

Tai sitten ei. Tällä hetkellä Kuopiossa on virallisesti mitattuna viisi senttiä lunta, ja metsissä ei paikoin ole sitäkään vähää. Tulevan viikonlopun vesisade sulattanee loputkin sentit.

Vanhassa kuusikossa kulkee hieman jäinen polku. Lunta ei ole ollenkaan, vaikka kuva on otettu helmikuussa.
Mikä puuttuu helmikuisesta metsämaisemasta?
kuva: Mari Wikholm

Ajankohtaista luonnossa

Ketotyräruoho – uusi tulokas Pohjois-Savossa

7.2.2020

Museoon kerätty näyte ketotyräruohosta.
Ketotyräruoho (Herniaria glabra)

Museossa tallennetaan lajihavaintoja ja määritetään sekä kunnostetaan edellisenä kesänä kerättyjä näytteitä lumen viimein valaistessa talvista maisemaa Kuopion korkeudella. Kerättyjen kasvinäytteiden joukossa on pohjoissavolaisittain melko uusi tulokas, ketotyräruoho, joka löytyi Kuopion satamasta heinäkuussa 2019. Suomen Lajitietokeskuksen mukaan maakunnasta on aiemmin tallentunut vain yksi havainto Siilinjärveltä vuonna 2006.

Ketotyräruohon historia maassamme on vaiheikas. Se on saapunut eri teitä purjelaivojen painolastien mukana länsirannikolle, venäläisen sotaväen mukana eteläiseen ja kaakkoiseen Suomeen ja saksalaisten tuomana toisen maailmansodan aikana jopa Kilpisjärvelle asti. Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon kasvikokoelmasta löytyy Kuopiosta vuonna 1892 kerätty näyte, joka mitä ilmeisimmin on tulkittu niin epävarmaksi tiedoksi, ettei se ole päässyt edes Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston kartoille.

Ketotyräruoho viihtyy tyypillisesti soraisella kasvualustalla. Toivotaan Kuopion sataman uudelle pikkuruiselle tulokkaalle menestystä kivisellä kasvupaikallaan.

Suomen kartalle on merkitty ketotyräruohon kasvupaikat. Laji kasvaa lähinnä Etelä-Suomessa, joitakin kasvupaikkoja on länsirannikolla.
Ketotyräruohon levinneisyys Suomessa Kasviatlaksen mukaan. Lampinen, R. & Lahti, T. 2019: Kasviatlas 2018. — Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki.
Kartalla näkyy, että Pohjois-Savossa on kaksi ketotyräruohon kasvupaikkaa. Yksi kasvupaikka on Kuopiossa, toinen Siilinjärvellä.
Ketotyräruoho Pohjois-Savossa. Suomen Lajitietokeskus, CC BY 4.0

 

 

 

 

Ajankohtaista luonnossa, kasvit

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Sivu 3
  • Sivu 4
  • Sivu 5
  • Sivu 6
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 13
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Etsi otsikoita
Etsi sisällöstä
Post Type Selectors

Ajankohtaista luonnossa

Alussa oli muna

31.5.2021

Kevät on uuden elämän syntymisen aikaa. Linnut … [Lue lisää...] tietoaAlussa oli muna

Pisanojan mieskuorolaiset

14.5.2021

Toukokuun alkupuolella alkaa kuulua puroista, … [Lue lisää...] tietoaPisanojan mieskuorolaiset

Kavala kaunotar

30.4.2021

Lenkkipolun varrella juuri näihin aikoihin, … [Lue lisää...] tietoaKavala kaunotar

Mesi ja mahla maistuvat

19.4.2021

Aikuisena talvehtineet päiväperhoset ovat … [Lue lisää...] tietoaMesi ja mahla maistuvat

Lumikieppi

1.2.2021

Metsäkanalinnuista teeret menevät säännöllisesti … [Lue lisää...] tietoaLumikieppi

Luonto valmistautuu talveen

28.10.2020

Tarkastelin viikonloppuna kuvausmielessä … [Lue lisää...] tietoaLuonto valmistautuu talveen

Myrskyn jälkeen…

23.9.2020

Maaningan Korkeakoskessa riittää taas … [Lue lisää...] tietoaMyrskyn jälkeen…

”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

2.7.2020

Toissapäiväinen rankkasade piiskasi pienimpiä … [Lue lisää...] tietoa”Ei täällä ole muita kuin meitä katkenneita oksia”

Feromonit houkuttavat

18.6.2020

Hyönteisten sukupuoliferomoneja käytetään laajasti … [Lue lisää...] tietoaFeromonit houkuttavat

Mikä lie kimalainen…

12.6.2020

Niin sitä moni kimalaiseksi luulisi, mutta … [Lue lisää...] tietoaMikä lie kimalainen…

Hiirenkorvien heleä vehreys

25.5.2020

Vastapuhjenneet lehdet saavat maisemaan keväisen … [Lue lisää...] tietoaHiirenkorvien heleä vehreys

Luonnon puupiirtäjä

15.5.2020

Koivunmantokuoriainen on ainoa koivujen nilaa … [Lue lisää...] tietoaLuonnon puupiirtäjä

Kuopion luonnontieteellinen museo · Kuopion Museot · Sollertis · Saavutettavuusseloste